Biojäte

Kompostoituminen on eloperäisen jätteen eli biojätteen (puutarhajätteet, ruuantähteet) hajoamista hapellisissa olosuhteissa pieneliöiden vaikutuksesta ravinteiksi, vedeksi/vesihöyryksi, hiilidioksidiksi ja lämmöksi. Mätäneminen sen sijaan on hajoamista hapettomissa olosuhteissa, minkä seurauksena vapautuu pahalta haisevien kaasuja kuten rikkivetyä.

Kompostoiminen voidaan suorittaa joko kiinteistöllä omassa kompostorissa tai suurissa, jäteyhtiöiden kompostointilaitoksissa. Laitosmaisesti jätteitä kompostoidaan Jämsänkosken Myllymäessä Erkki Salminen Oy:n toimesta. Vuoden 2003 alusta jokaisen asuinkiinteistön on eroteltava biojätteet erilleen muusta jätteestä ja joko kompostoitava ne paikan päällä tai toimitettava biojätteet erilliskeräykseen.

Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle ja komposti on suojattava niin, ettei siihen pääse haittaeläimiä eikä komposti aiheuta ympäristöön hajua, valumia tai muuta vastaavaa haittaa. Ympärivuotinen elintarvikejätteen kompostoiminen tulee suorittaa aina lämpöeristetyssä kompostorissa.

Keräykseen ja kompostiin kelpaavat

• ruokajäte
• hedelmien, juuresten ja vihannesten kuoret
• kahvin ja teen porot suodatinpusseineen
• kananmunankuoret, kalanperkeet, luut
• talouspaperi, lautasliinat
• kukkamulta ja kasvinjätteet
• kissanhiekka ja kotieläinten häkkien siivousjätteet
• sanomalehden aukeama tai paperipussi. Suurempia määriä paperia ei pidä kompostiin laittaa.

Keräykseen ja kompostiin eivät kelpaa

• ainekset, jotka eivät lahoa, kuten muovit, lasit, metallit
• tuhka tai kalkki
• tupakantumpit, pölynimurin pölypussit
• vaipat, terveyssiteet
• muovipussit, -kassit, maitotölkit
• keinokuitu-, nahka- tai kumituotteet
• ongelmajätteet
• käymäläjäte (vain kompostoiviin käymälöihin tai muuhun erilliseen kompostointiin)