Rakentamisen luvat


Rakennuslupa

  •  Pientalo-opas (PDF-tiedosto)
    uuden rakennuksen rakentamiseen
  • korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen
  • rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen (esim. ullakkohuoneet)
  • korjaus- tai muutostyöhön, jolla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin
  • rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen
  • määräajan paikallaan pysytettävän rakennuksen rakentamiseen
    Rakennuslupa on voimassa viisi vuotta ja työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämispäivästä.

Toimenpidelupa

  • rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen
  • rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan
  • muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasun muuttamiseen (esim. parvekkeiden lasittaminen tai ikkunajaon muuttaminen)
  • asuinrakennuksen huonejärjestelyihin
  • muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset
  • jätevesijärjestelmän rakentaminen / uusiminen
  • tulisijan ja hormin rakentaminen
  • grillikatos/huvimaja, grillikota 7 – 15 m² asemakaava-alueilla
     
    Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta luvan myöntämispäivästä.

Toimenpidelupa / maalämmön rakentaminen

 
Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen maalämpöön edellyttää toimenpideluvan hakemista. Uudisrakentamisen yhteydessä lämmitysjärjestelmä hyväksytään rakennusluvassa.
 
Pohjavesialueella rakentamiselle voidaan asettaa rajoituksia (Ympäristönsuojelulaki § 86, Vesilaki § 264). Vedenottamon suoja-alueilla ja läheisyydessä ei yleensä ole edellytyksiä maalämmön käytölle.
 
Vaihtoehdot maalämmön keruujärjestelmälle ovat lämpökaivo, maapiiri ja vesistö. Kaupunki- ja asemakaava-alueella lämpökaivo on yleensä ainoa vaihtoehto. Maapiirin vaatima tila tavallisessa pientalossa on noin 1000 - 2000 neliömetriä. Vesistöön sijoitettava putkisto vaatii vesialueen omistajan suostumuksen. Vesistöön sijoitettavaksi haettavasta lämpöputkistosta on lisäksi tehtävä Keski-Suomen ELY-keskukselle vesirakennusilmoitus. Ilmoituksen saatuaan ELY-keskus antaa lausunnon siitä, vaatiiko toimenpide aluehallintoviraston luvan.

Luvan hakemisessa tarvittavat asiakirjat:
  • hakemuslomake
  • asemapiirustus (3 kpl), johon on merkitty putkiston sijoitus tai porareiän etäisyys
    tontin lähirajoista sekä sijainnin osoittavat sidontamitat tunnetusta pisteestä. Lisäksi on merkittävä porauskulma asteina ja ilmansuunnalla, mikäli lämpökaivon porauskulma poikkeaa pystysuorasta
  • rakennuspaikan hallintaselvitys
  • naapurien suostumus, mikäli järjestelmän etäisyys alittaa suositeltavat minimietäisyydet
  • selvitys keruuputkistossa käytettävän lämmönsiirtoaineen ja lisäaineiden koostumuksesta ja määrästä
  • tonttikartta
  • mahdolliset lausunnot
    • Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto vesirakennusilmoituksesta
    • ympäristöpäällikön/ympäristönsuojelusihteerin lausunto (rakennusvalvonta pyytää)
  • muutospohjapiirustukset, mikäli rakennuksessa tapahtuu muutoksia
  • hakemus pääsuunnittelijasta
  • hakemus vastaavan kvv-töiden työnjohtajasta

Muuta huomioitavaa:

  • Ennen rakennustöihin ryhtymistä rakentajan tulee selvittää tonttinsa maanpinnan alapuolella olevien rakenteiden, putkien ja johtojen sijainnit (mm. vesi- ja viemäri-, lämpö-, tele- ja sähköjohdot).
  • Hankkeelle on oltava nimettynä pääsuunnittelija ja vastaava kvv-töiden työnjohtaja, jotka rakennusvalvonta hyväksyy riittävän kokemuksen ja koulutuksen perusteella.
  • Lupapäätöksessä voidaan asettaa ehtoja, jotka tulee huomioida työn suorituksessa.
  • Asemakaava-alueella tulee työn suorittamisen jälkeen pyytää mittausosastolta sijainnin merkitseminen ja sijaintikatselmus.
  • Loppukatselmuksessa on rakennusvalvontaan toimitettava vastaavan kvv-työnjohtajan allekirjoittama tarkastusasiakirja työn suorittamisesta sekä kopio porausraportista, jossa ilmenee vähintään lupapäätöksessä edellytetyt tiedot päivitettyinä sekä poraussyvyys.
Lämpökaivon suositeltavat minimietäisyydet eri kohteisiin:
  • naapurin raja 10 m
  • lämpökaivo 20 m
  • porakaivo 40 m
  • rengaskaivo 20 m
  • rakennus 3 m
  • kiinteistökohtainen jätevesipuhdistamo
    • kaikki jätevedet 30 m
    • harmaat vedet 20 m
  • viemärit ja vesijohdot 5 m

Lisätietoja maalämmöstä Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa Lämpökaivo.
Opas löytyy sivulta www.ymparisto.fi

Ilmoitusmenettely

  • katos (10 - 25 m²) tai vaja (7 - 10 m²) asemakaava-alueella
  • vaja (10 - 25 m²) haja-asutusalueella
  • rakennuksen julkisivun muuttaminen haja-asutusalueella
  • ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen
  • katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen
  • grillikatos/huvimaja, grillikota 7 – 15 m²
Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.
 

Maisematyölupa

 
Maisemaa olennaisesti muuttaviin toimenpiteisiin tarvitaan asemakaava-alueella rakennustarkastajan lupa. Tällaisia toimenpiteitä ovat: puiden kaataminen, maankaivu,
täyttäminen, louhiminen. Lupa voi olla tarpeen myös eräiden osayleiskaavojen alueella.
 

Purkamislupa / Purkamisilmoitus 

 
Purkamislupa tarvitaan rakennuksen tai sen osan purkamiseen asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupa on myös tarpeen, jos yleiskaavassa niin määrätään.
 
Lupaa ei tarvita, jos voimassa oleva rakennuslupa tai hyväksytty katu- / tiesuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista. Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun vähäisen rakennuksen purkamiseen poikkeuksena historiallisesti tai rakennustaiteellisesti merkittävät rakennukset tai niiden osat.
 
Rakennuksen purkamisesta on aina, jollei purkamiseen tarvita lupaa, kirjallisesti ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus). 
 

Tontin aitaaminen
 

Rakennettuun ympäristöön liittyvä kiinteä aita (yli 1,5 m) ja kadun reunusmuuri (yli 1,0 m) vaativat asemakaava-alueella toimenpideluvan ja ns. suunnittelutarvealueella ilmoitusmenettelyn.
 

Mainostoimenpide 
 

Muun kuin maantielain 52 §:ssä säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa vaatii asemakaava-alueella toimenpideluvan ja haja-asutusalueella ilmoitusmenettelyn.
 

Huoneistosaunan rakentaminen asuinhuoneistoon 
 

Hakemista koskevia ohjeita
Luvan hakijana on taloyhtiö
 
Hakemuksen liitteet
  • hakemuslomake täytettynä 
  • taloyhtiön valtakirja (jos hakemuksen allekirjoittaa taloyhtiön nimen kirjoittamiseen oikeutettu henkilö, valtakirjaa ei tarvita) 
  • taloyhtiön kaupparekisteriotteen jäljennös 
  • piirustukset kahtena sarjana
Piirustukset
  • pohjapiirustus koko huoneistosta (mittakaavassa 1:100 tai 1:50), jossa muutos ja purettavat rakenteet on esitetty
  • leikkauspiirustus (1:20), jossa on esitetty materiaalit sekä kosteus-, vesi- ja lämpöeristykset selityksineen
  • piirustuksissa on oltava selvitys myös saunan ja kylpyhuoneen ilmanvaihdosta
Huomattava erityisesti
  • lattian ja seinien vedeneriste RakMK C2 määräysten mukaan
  • lattian kallistukset 
  • lattiakaivojen sijoitus
Lupaehdot
Luvan lisäksi vaaditaan
  • vastaavan työnjohtajan hyväksyminen 
  • ilmanvaihtosuunnitelmat 
  • rakennesuunnitelmat, mikäli kantavia rakenteita muutetaan 
  • kvv-suunnitelmat, jos niissä tehdään muutoksia

Ns. kalustesauna

 
Kooltaan (noin 1 m x 1 m) ja rakenteiltaan kalusteeseen verrattava
- taloyhtiön lupa tarvitaan
- rakennusvalvontaviranomaisen lupaa ei tarvita, jos sijoitetaan kylpyhuoneeseen niin, ettei rakenteita pureta ja vedeneriste säilyy yhtenäisenä koko kylpyhuoneen lattian osalla
- jos sauna sijoitetaan muuhun tilaan, lupa tarvitaan
 

Parvekelasitus 
 

Parvekkeiden lasittaminen vaatii toimenpideluvan. Luvan hakijana on taloyhtiö, jonka tulee tehdä päätös parvekelasitusten sallimisesta sekä laadusta.
Lupahakemukseen liitetään julkisivupiirustukset sekä yksityiskohtainen piirros lasituksen rakenteesta.
 
Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta, jona aikana lasituksia saa tehdä. Rakennusvalvonta suorittaa loppukatselmuksen työmaalla kun kaikki parvekkeet on lasitettu tai lupa-aika loppuu.
 

Ilmalämpöpumppu 
 

Ilmalämpöpumpun asentaminen pien-, rivi- tai kerrostaloon ei tarvitse lupaa, mikäli se asennetaan mahdollisimman huomaamattomaan paikkaan, kerrostalossa parvekkeen sisäpuolelle. Ilmalämpöpumppu on tarvittaessa verhoiltava julkisivuun sopeuttavalla kotelolla, joka saa olla vain vähäisesti kojetta suurempi. Jos ilmalämpöpumpun tai sen kotelon julkisivuvaikutus on huomattava, toimenpidelupa on tarpeen. Vaikka rakennusvalvonnan lupaa ei tarvittaisikaan, tulee toimenpiteelle saada taloyhtiön lupa.
 

Julkisivun muutos 
  

Milloin rakennuksen julkisivun muuttaminen ei ole rakennusluvan alainen toimenpide, vaaditaan joko toimenpidelupa tai ilmoitusmenettely seuraavasti:
  • rakennuksen julkisivun muuttaminen; asemakaava-alueella toimenpidelupa, haja-asutusalueella ilmoitusmenettely
  • kattomuodon muuttaminen; toimenpidelupa
  • ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen olennainen muuttaminen; asemakaava-alueilla ja suunnittelutarvealueilla toimenpidelupa, muualla ilmoitusmenettely
  • katukuvaan vaikuttavan markiisin asentaminen asemakaava-alueilla; ilmoitusmenettely
  • ikkuna- tai puitejaon olennainen muuttaminen; toimenpidelupa
  • kuistin ja terassin kattaminen
  • parvekelasien asentaminen


Poikkeamislupa 

 
Erityisestä syystä voidaan myöntää poikkeus maankäyttö- ja rakennuslain säännöksistä tai muista sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja rajoituksista. Poikkeamisluvan myöntää kaupunginhallitus tai Keski-Suomen ympäristökeskus.
 
Ympäristökeskuksen lupa vaaditaan kun on kysymys:
  • uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista kaavaa
  • vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta
  • poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä
  • poikkeamisesta MRL 53 §:n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta
Poikkeamislupahakemus jätetään kaupungin hallintopalvelukeskuksen kirjaamoon, josta se lähetetään tarvittaessa Keski-Suomen ympäristökeskukseen sen jälkeen kun maankäyttöpäällikkö on antanut asiasta lausuntonsa.
 
Katso myös kohta Ohjeet Poikkeuslupaa varten tarvittavat asiakirjat. Hakemuslomakkeita täyttöohjeineen sekä kirjallisia ohjeita tarvittavista liitteistä saa rakennusvalvontatoimistosta tai teknisen palvelukeskuksen kaavoitustoimesta.