Keesäinen Jämsän keskusta

Jämsän kaupunkikonsernin henkilöstölle suunnatun työelämän laadun sykemittari-kyselyn tulokset osoittavat kaupungin työelämän laadun kehittyneen vuodessa erityisesti toimintakulttuurin, me-hengen ja yhdessä tekemisen, osalta. Työhyvinvointiin ja tuottavaan työhön on edellytys työyhteisöissä, joissa työ sujuu.

Työelämän laadun näkökulmasta Jämsän kaupungin vahvuuksia ovat työroolien selkeys, osaamisen hyödyntäminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Jämsän kaupunki on vahvasti koulutusmyönteinen työnantaja. Tuloksista ilmenee lähiesimiesten merkityksellinen rooli työntekijöille ja esimiehet saavat hyvää palautetta. Esimiehet ovat helposti lähestyttäviä ja asioihin tarttuvia, kiitostakin antavia.

Kyselystä johdettu indeksi kertoo työyhteisön aineettoman henkilöstöpääoman hyödyntämisasteesta ja työyhteisön tilanteesta. Jämsän kokonaisindeksi oli erinomaisella tasolla, 75,7 prosenttia. Indeksi on noussut viime vuodesta noin 3 prosenttia. Tästä voidaan päätellä, että vuoden aikana tehdyt ja aiemmin aloitetut kehittämistoimet sekä työyhteisöjen tekemä työ, ovat olleet oikeasuuntaisia. Keskimäärin indeksi Suomen työpaikoilla on noin 60 prosenttia.

Haasteena on edelleen työyksiköiden välillä oleva hajonta. Osa työyksiöistä toimii yhdessä hienosti, kun taas joillakin yksiköillä työelämän laadulliset tekijät eivät vielä ole toivotulla tasolla.

- Eläkevakuutusyhtiö Kevan myöntämä työelämän kehittämisrahaa kohdistettiin ulkopuolisen asiantuntijan kautta kehittämistä tarvitseviin yksiköihin - monissa se onkin tuottanut tulosta. työhyvinvointikoordinaattori Hannele Rahkonen kertoo.
- Kaupungin omien ja ulkopuolisen asiantuntijan apua annetaan sitä tarvitseville työyksiköille myös tänä vuonna, jotta kaikkien työyksiköiden tilanne saadaan tavoitellulle tasolle.

Kyselyn mukaan kehittämisen esteenä on resurssien niukkuus, joita ovat muun muassa ajan, rahan tai yhteisten tapaamisten puute. Näiden asioiden onnistumisessa on kysymys johtamisesta - asetetaan tavoitteet ja järjestetään aika niiden toteuttamiseksi. Joissakin työyksiköissä ongelmaksi nousi myös sitoutumattomuus yhteisiin pelisääntöihin tai niiden puute.

- Tiukassa taloustilanteessa ja jatkuvissa muutoksissa haasteena on työelämän laadun ylläpitäminen erityisesti fyysisen ja emotionaalisen turvallisuuden osalta. Tulevaisuudessa on tärkeää säilyttää henkilöstön hyvä henkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä työturvallisuus. Esimiehillä ja johdolla on tässä keskeinen rooli. Avoimeen viestintään on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työtehtävien sisältöjä on tutkittava, jotta henkilöstöllä on jatkossakin edellytykset hoitaa työtehtävänsä hyvin ilman tunnetta työn liiallisesta kuormituksesta. Tämä tarkoittaa työn tarkastelua siitä näkökulmasta, mikä on tehtävissä toisin ja onko työssä tekijöitä, joista voisi luopua tai ne voisi digitalisoida, Hannele Rahkonen selostaa toimia työelämän laadun ylläpitämiseen.

Jämsän kaupungilla on rakenteilla jämsäläinen hyvän työn malli, joka kuvaa työhyvinvoinnin ja työsuojelun tavoitteet ja toimintatavat. Mallissa asetetaan muun muassa tavoitteita työelämän laatutekijöille: johtamiselle, esimiestyölle, toimintakulttuurille, osaamiselle ja prosesseille. Henkilöstö pääsee antamaan näkemyksensä malliin ensi vuoden alussa toteutettavassa kyselyssä.

Lisätietoja:
työhyvinvointikoordinaattori Hannele Rahkonen p. 040 5712088
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Jaa artikkeli

Submit to FacebookSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn