|
|
YHDISTYKSET Juokslahden maatalousnaiset Juokslahden seurojentalolle tuli maatalousväkeä toukokuun 3. päivänä vuonna 1948 perustamaan omaa seuraa. Johtokuntaan tulivat valituiksi Lauri Patajoki, Lauri Haljala, Antti Koljonen, Tauno Lankinen, Tuomas Ojala, Eino Äikäs, Anni Hakanen, Hilja Levola ja Ida Tihilä. Kokoonkutsujaksi valittiin Antti Koljonen. Naistoimikunta valitsi puheenjohtajaksi Ida Tihilän, rahastonhoitajaksi Aune Nurmisen ja sihteeriksi Bertta Hakasen. Maatalousnaisten puheenjohtajana vuodesta 1960 lähtien on ollut Kerttu Sipilä, sihteerin viran peri Irja Heinäkenkä ja rahastonhoitajan toimen Sinikka Haljala. Vuonna 1948 perustettiin myös nuoriso-osasto, mutta se ei kehittynyt alkua pitemmälle, vaan nuoret toimivat pääseuran piirissä. Tihilässä vuonna 1949 pidetyn kokouksen pöytäkirjassa lukee seuraavaa: " III § Päätettiin tehdä retki Kuhmoisten maatalousnäyttelyyn. IV § Pikkujoulua päätettiin ehdottaa 15 pv jouluk. torstai-illaksi. Koitetaan saada riisipuuro ja kahvitarjoilu. Ohjelmallinen seuraavanlainen. Yhteislaulua, tervehdyspuhe op. Hakanen, kaksinlaulua Vuokko Veijalainen ja Kalevi Tihilä. Kuorolaulua, puuropuhe Viljami Veijalainen. Kuorolaulua, Irja Damskäen esitys. Yhteislaulua. Tarjoiluun pyydetään Kaisa Seppänen ja Kerttu Heinänen. Lopuksi kansanleikkejä." Toimintansa aluksi naiset järjestivät heti kaksi kuukautta kestävän kutomakurssin ja kolmevuotisen kodin ympäristön hoitokilpailun. Kurssitoiminta olikin alkuvuosina hyvin vilkasta. Neuvontapalkkiot olivat halpoja maanviljelysseuroille. Isäntäpolvella ei juuri ammatillista koulutusta ollut, ja tarve saada opetusta niin maanviljelyksen kuin kotitaloudenkin alalta oli vahva. Seuratoiminta kokosi kyläläiset yhdessä pohtimaan ammattiinsa liittyviä asioita. Silloista aikaa hyvin kuvaavista monipuolisista kursseista mainittakoon hevosenkengityskurssi, kyntö- ja salaojituskurssi, siipikarjakurssi, marjanviljelykurssi sekä teuraskarjan kasvatuskurssi. Jo vuonna 1958 pidettiin hakekurssi, joka jälleen on aiheena ajankohtainen. Erilaisia maidontuotantoon ja erikoisviljelyyn liittyviä kursseja ja koetoimintaa (magnesiumkoe, perunanviljelykoe) järjestettiin runsaasti. Lisäksi miehille on erikseen järjestetty ruoanlaittokurssi. Kurssitoimintaa on alkuvuosien jälkeenkin järjestetty kaikilla mahdollisilla elämän alueilla lisäten käden taitoja, kodin viihtyisyyttä ja hyvinvointia. 
 Kurssilaiset Heinäsen pirtissä sekä iloista kurssijoukkoa maskottinsa "Kankuri Kallen" kanssa Seuraava ote on yhdestä vuonna 1956 seurojentalolla pidetystä kokouksesta: "Toimintasuunnitelma, päätettiin tilata kotijuustokurssi, (lämpimät voileivät), huonekasvien hoitokurssi, kaisla, olki ja rottinkikurssi. Kilpailuna päätettiin ottaa säilöjen kunnostamiskilpailu. Retkeily päätettiin tehdä Imatran maatalousnäyttelyyn. Turun verkatehtaan villalankakonsulentin esitys päätettiin ottaa ohjelmaan." Vuonna 1958 tapahtui seuraavaa: "Neiti Ulla Patajokea pyydettiin kankaan painokuvakurssin pitoon. Leikkokukkien maljakkoon asettamiskurssi ompeluseuran yhteyteen. Päätettiin tilata Punaisen Ristinosastolta ensiapukurssi. Korppu- ja pikaleipäkurssi. Ompeluseuroja pidetään joka toinen torstai.. Äitienpäiväjohlaa avustetaan. Jos eivät miehet järjestä äideille juhlia. Päätettiin tehdä retki Korpilahden maatalousnäyttelyyn. Retki Jämsän museoon. Ensinnä retki kirkkoon ja kirkkomuseoon." Kurssien lisäksi järjestettiin myös monipuolista virkistystoimintaa, joka olikin hyvin tärkeää maaseudun asukkaille ennen television tuloa. Järjestettiin iltamia, pikkujouluja, äitienpäiviä sekä kesä- ja elojuhlia, ja aina keksittiin runsaasti hyvää ohjelmaa - yhteislaulut olivat olennainen osa kaikkia kokoontumisia. Lähialueille tehtiin myös rekiretkiä talviseen aikaan. Ikimuistoiset retket maatalousnäyttelyihin tehtiin kuorma-auton lavalla, jossa oli koppi ja penkit matkustajia varten. Juokslahden maatalousnaiset osallistuivat itsekin talkoilla vuosien 1953 ja 1978 maatalousnäyttelyihin, ja he lainasivat vuoden 1953 näyttelyyn jopa alkupääomaa.  Maatalousnaiset matkalla Asikkalan maatalousnäyttelyyn Vuosi 1962 oli katovuosi, ja sen aikainen seuraväki halusi kirjata tapahtuneen pöytäkirjoihin tuleville sukupolville tiedoksi. Vuosina 1966 ja 1967 pidettiin talkoita seurojentalolla. Maatalousnaisten silloinen teema "Kylä elää" on erittäin ajankohtainen tänäkin päivänä. Vuonna 1979 aloitettiin "Kylänraitit puhtaiksi" -kampanja. Kahvituksen järjestäminen siivoajille oli maatalousnaisten työtä. Sittemmin jokakeväinen siivouskampanja on siirtynyt kyläyhdistyksen organisoitavaksi. Maatalousnaiset omistavat kangaspuut, kahvinkeittimen sekä kahvi- ja ruoka-astiat aseineen. Astioita lainataan pientä vuokraa vastaan. Aikaa on vierähtänyt 54 vuotta, kun 16.10.2002 kokoonnuttiin Majatalo Morvaan. Läsnä olivat Leo Värelä, Esko Rinnekangas, Veikko Haljala, Päivi Värelä ja sihteeri Irja Heinäkenkä. Keskusteltiin maamiesseuran ja maatalousnaisten tulevaisuudesta. Johtokuntaan valittiin vuodeksi 2003 Markku Laivanen, Mari Heinäkenkä, Marita Porki, Irma Muuriaisniemi, Leo Värelä, Helena Hakanen, Pirkko Lahtinen ja Esko Rinnekangas.  Vuoden 1953 kutomakurssin päättäjäisnäyttely |