Giles Milton: Muskottisota : taistelu Itä-Intian Maustesaarista
John Nurmisen säätiö, 2009
esitellyt 6.8.2010 Tommi Tapiainen
  
Giles Milton yllättää lukijansa mukaansatempaavalla ja vauhdikkaalla historian kuvauksella. Muskottisota esittelee historiaa niin, että heikotus poistuu ja tilalle tulee pysyvämpi kiinnostus.
   
1600-luvun alussa maailma oli hiukkasen toisenlainen mihin olemme 2000-luvulla tottuneet. Viestit eivät singahdelleet valon nopeudella eikä Thaimaan lomaparatiisiin, saati muuallekaan lennelty.
   
Tuon ajan merellisiä suurvaltoja olivat mm. Englanti, Portugali ja Espanja. Uusi, nouseva suurvalta oli Hollanti. Linkki nykyisyyteen saadaan kätevästi jalkapallon MM-kisojen. Hollanti ei silloinkaan pelannut kovin herrasmiesmäisesti, mutta se oli pientä mitä tapahtui kun Aasian saaria valloitettiin.
  
Hollantilaisten kurinpitokeinoista kerrotaan kirjassa mm. näin: ”Eräs komppanian virkamies kertoo päiväkirjassaan, että viiden vuoden aikana hän joutui todistamaan seuraavia rangaistuksia: kaksi poltettiin elävältä, yksi teilattiin teilipyörässä, yhdeksän hirtettiin, yhdeksän mestattiin, kolme kuristettiin garotilla eli kuristuskauluksella ja yksi arkebuseerattiin – viimeinen rangaistus tarkoitti hajalle ampumista hollantilaisten suosimalal piilukkokiväärillä.”
   
Giles Milton kuvaa kirjassaan kilpajuoksua suurista aarteista. Tuon ajan aarteita olivat mausteet, erityisesti muskotti. Sen väitettiin pelastavan kulkutaudeista pahimmasta, rutosta. Kauppiaat tienasivat mausteista satojen prosenttien voittoja, joten sitä myös haalittiin, keinoja kaihtamatta.
   
Indonesian saaristo koostuu yli 17000 saaresta, joten alueella purjehtiminen vaati todellista taitoa. Tuon ajan kuvaan kuuluu että matkaan lähdettiin positiivisella asenteella, miehistön ja laivojen kunto olikin sitten vähän toista. Navigaattori oli taivaankansi eikä pikkuinen musta laatikko. Matkat kestivät vuosia ja koettelemukset verottivat miehistöstä suuren osan.
         
Milton kertoo tapahtuneista lähinnä englantilaisten näkökulmasta. Suurvalta joutuu nöyrtymään pienemmälle mutta isottelevalla valtiolle. Brittiläinen imperiumi toipui tästäkin tappiosta ja sai vastapainoksi jalansijan läntisellä pallonpuoliskolla. Kirjassa kerrotaan havainnollisesti myös se, miten maustesaaret ja Iso Omena liittyvät toisiinsa.
   
Kirjan suomentaja Juha Ruusuvuori kertoo kuvaavasti kirjan olevan ennen kaikkea kuvaus inhimillisestä rohkeudesta, päättäväisyydestä ja länsimaalaisen ihmisen määrätietoisesta halusta toteuttaa annettu tehtävä. ”Maailmanpiiri muuttui jättimäiseksi tavaranvaihdon verkostoksi ja ensimmäinen askel kohti globalisaatiota otetttiin.”
      
Tämä(kin) kirja osoittaa, että ilman historiaa ei ole tulevaisuutta.