Venäläiset klassikot ovat kaikille ainakin nimeltä tuttuja. Mutta mitä muuta naapurimaan kirjallisuuteen kuuluu? Julkaistaanhan Venäjällä myös ns. uutta kirjallisuutta. Tule kuulemaan millainen matka on Marssimusiikista Ryssändiskoon, kun kirjastonhoitaja Sari Huttunen kertoo uudemmasta venäläisestä kaunokirjallisuudesta.

     

    

  

Pohjoismaisen kirjastoviikon kyljessä Kivipankilla esitellään monenmoisia pohjoismaisia romaaneja vuonoilta ja vaaroilta. Aiheiden tiimoilla liikutaan ruotsalaisesta perheväkivallasta norjalaisten tutkimusmatkailijoiden kautta islantilaiseen mielisairaalaan ja tanskalaiseen järkiavioliittoon. Tuo pitkä lause kertonee että ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, millaista on pohjoismainen kirjallisuus.

 

Tule kuulemaan ja kommentoimaan millaista monenmoista kirjallisuutta pohjoismaista löytyy.

    

Äänekosken kirjastonhoitaja Mari Moisio esittelee islamin maailmaan sijoittuvia elämäkertoja ja romaaneja. Aiheina ovat mm. naisten asema, talebanit ja muslimiksi kääntyminen. Tantereina ovat useassa kirjassa Afganistan, mutta on mukana myös koto-Suomeen sijoittuvia teoksia.

Millaista on elämä burkhan takaa katsottuna? Ja millaista on "Sinkkuelämä" Riadissa? Tervetuloa kuulolle! Marin esittelemiä teoksia (PDF-linkki)

 

Kansanedustaja Tuula Peltonen oli Tommy Tabermannin puolue- ja vierustoveri eduskunnassa. Kivipankin tilaisuudessa Peltonen kertoo Tabermannin runoudesta ja ihmisestä runojen takana. Marketta Juven lausuu tilaisuudessa Tabermannin runoja.

  

Tommy Tabermann (1947-2010) tunnetaan erityisesti rakkausrunoistaan. Yli 35-vuotisen kirjailijauran lisäksi hän tuli tunnetuksi toimittajana, Uutisvuoto-ohjelman kapteenina ja vuodesta 2007 alkaen SPD:n kansanedustajana. Elämäkerta Lähikuvassa Tommy Tabermann ilmestyi elokuussa.

    

Kirjasto aloittaa hienon uuden teeman kirjallisuusilloissa: kirjakaraoken. Sen ällistyttävän ihmeellinen periaate on, että ihminen kertoo itselleen tärkeistä ja merkityksellisistä lukukokemuksista. Karaoken mukaisesti tulkinta ja valinnat ovat vapaita, ja vain taivas tai paremminkin Kivipankin katto on rajana.

   

Sarjamme aloittaa kirjallisuusiltojen vetäjänä toiminut kirjastonhoitaja Tommi Tapiainen, joka kertoo viime vuosien lukukokemuksistaan Valkoisesta tiikeristä Tanssimestariin.

 

Robert Åsbacka: Urkujenrakentaja (2008)
Paula Hahtola: Salpalinja (2009)
Jonathan Littell: Hyväntahtoiset (2008)
Anneli Kanto: Veriruusut (2008)
Fred Wander: Seitsemäs kaivo (2009)
Richard Yates: Revolutionary road (2009)
Jenny Downham: Ennen kuin kuolen (2009)
Mikko Karppi: Sateen varjo (2009)
Kari Hotakainen: Ihmisen osa (2009)
Aravind Adiga: Valkoinen tiikeri (2009)
Paolo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys (2010)
Jean Echenoz: Pitkä juoksu (2010)
Petina Gappah: Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta (2009)
Alaa al-Aswani: Yacoubian-talon tarinat (2009)
Shaffer & Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville
(2010)
Carol Shields: Kaiken keskellä Mary Swann (2010)
   

      

Myöhemmin kirjaston tarkoitus on pyytää kirjastolaisten lisäksi myös asiakkaitamme kertoilemaan lukukokemuksistaan. Saatamme myös "haastaa" esiintyjäksi.

   

Lukuilon ja -innon jakaminen rikastuttaa meitä kaikkia. Tiedätkö sinä hyvää kirjavinkkaria lähipiirissäsi? Kerro hänestä meillekin!

   

  

  

 

Kirjasto haluaa tarjota asiakkailleen kokonaisvaltaisen kulttuurielämyksen. Kirjallisuus kun on paljon muutakin kuin romaaneja. Näytelmäkirjailijan kuulemisen jälkeen käymme tutustumassa hänen aikaansaannoksiaan. Järjestämme teatterimatkan TTT-teatteriin Peltolan ohjaamaan ja käsikirjoittamaan näytelmään Pieni raha lauantaina 20.3.2010.

Sirkku Peltola on yksi Suomen eniten esitetyistä näytelmäkirjailijoista ja menestyksekkäimmistä ohjaajista. Vuonna 2005 hän sai kaksi merkittävintä suomalaista alan palkintoa: Olavi Veistäjän palkinnon ja Suomi-palkinnon.

Peltolan teokset käsittelevät terävästi nykymaailmaa, yhteiskunnallisten muutosten pyörteissä paikkaansa etsiviä ihmisiä ja arkielämän omituisuuksia.

Peltolan hahmot ovat hulvattomia ja karikatyyrinomaisia mutta kuitenkin verta ja lihaa, inhimillisiä eläviä olentoja; samaan aikaan koomisia ja traagisia niin kuin ihmiset tosielämässäkin. Dialogi on monitasoista, kepeää ja ilmavaa, mikä antaa näyttelijöille paljon tulkintamahdollisuuksia.

Peltola käyttää näytelmissään kieltä rikkaasti: nykyslangi ja eri murteet sekä arkipuheen rytmien ja sävyjen vaihtelu tuovat oman ainutlaatuisen lisänsä ilmeettömän realismin ja hienovaraisen groteskin välillä leikittelevään dialogiin. Peltolan näytelmissä kitkerän hauskat arkielämän absurditeetit nostetaan esille taidokkaasti ja terävästi.

Huumorilla höystettyä yhteiskunnallista ja perhekeskeistä draamaa kirjoittava Peltola sanoo kertovansa jossain määrin samaa tarinaa yhä uudelleen.

”Perhe on koko maailma. Perhe on kiintoisa myös tilanteiden pohjalta. Sehän on monessa mielessä myös absurdi yksikkö. Maailman mittakaavassa perhe voi tarkoittaa monenlaisia asioita.”

Pikkutyttönä mummoa esittänyt Peltola suhtautuu edelleen hartaasti perinteisiin. ”Minun sukupolvellani ja tässä ajassa elävillä ihmisillä olisi paljon opittavaa menneisyydestä”, sanoo Peltola.

Peltolan uusimpia näytelmiä ovat mm.

• Suomen hevonen (2004)
• Patukkaooppera (2007)
• Yksiöön en äitee ota (2008)
• Pieni raha (2009)