Aarresaari esineistöAarresaaren kotiseutumuseo

Osoite: Virtasalmentie, 42300 Jämsänkoski
Avoinna 2.7.-3.8.: ti, ke, to ja su klo 12-18
Pääsymaksu: 2 €

Aarresaareen rakennukset esittelee paikkakunnan vaiheita1500-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka. Rakennukset ja niihin sijoitettu esineistö kertovat perinteisen maatalouden lisäksi teollistumisen alkuvaiheisista.

Museon syntyvaiheista

Yksittäisistä harrastajista 1900-luvun alussa liikkeelle lähtenyt kotiseutuharrastus ehätti jossain määrin järjestäytyä seudulla jo 1930-luvulla. Laajemmalti kotiseututyö virisi sotien jälkeen. Innostunut ilmapiiri tuotti näyttäviä kotiseutujuhlia ja keskustelua kotiseutuyhdistyksen perustamisesta.

Aarresaarta ylläpitävä Jämsänkosken Kotiseutuyhdistys aloitti toimintansa v. 1949 Jämsän yhdistyksen alaosastona. Pari vuotta myöhemmin perustettiin Jämsänkoskelle oma yhdistys. Toiminnan näkyvimpiä muotoja olivat muinaisalueiden kaivaukset ja kotiseutujuhlat. Museon perustamista alettiin myös pohtia.

Museorakennusten sijoituspaikaksi tuli pieni Aarresaari Kankarisveden eteläpäästä. Sittemmin saari yhdistettiin penkereellä mantereeseen, josta agr. Heikki ja Laina Seppänen lahjoittivat museolle lisäalueen.

Talkoilla ja lahjuksilla on ollut aina merkittävä osuus museon rakentamisessa. Kaikki rakennukset ja esineet on saatu lahjoituksina, osa Jämsänkoskelta ja osa etäämpää.

Museoalueen täytemaat ajettiin paikalle talkootyönä. Rakennusten siirto- ja pystytystyössä saatiin huomattavaa tukea Yhtyneet paperitehtaat Oy:ltä. Jämsänkosken kaupunki on myös tukenut museota ja sen kunnossapitoa. Rakennuksiin sijoitetun esineistön perusosaksi saatiin Otto Sovijärveltä lahjoituksena laaja museokokoelma, jota muut lahjoittajat ovat vuosien varrella jatkuvasti kartuttaneet.

MuseorakennuksistaAarresaari

Aarresaareen 1950-1970-luvuilla siirrettyihin rakennuksiin tutustumalla voidaan seurata paikkakunnan vaiheita aina 1500-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka. Rakennukset ja niihin sijoitettu esineistö kertovat perinteisen maatalouden lisäksi teollistumisen alkuvaiheisiin liittyvistä yksityiskohdista Jämsänkosken lähimenneisyydessä.

Vanhimpaan kauteen kuuluvat eräaitat ja vesimylly. Aitat ovat muistona Suur-Jämsän asukkaiden eränkäynnistä, joka laajimmillaan ulottui aina Oulun läänin Pyhäjärvelle asti. Vesimyllyt kuuluivat ainakin 1500-luvulta saakka Jämsänkosken keskustan maisemakuvaan. Paikkakunnan kosket olivat laajalti tunnettuja myllykoskia Hämeessä, samanveroisia olivat vain Sääksmäen Valkeakoski ja Tervakoski. Aarresaareen on talletettu Kalliokosken ratasmylly Koskenpäältä. Ratasmyllyjä on maassamme museoitu ainoastaan muutamia kappaleita.

Koskivoiman varaan rakentuneesta varhaisesta teollisuudesta on Aarresaaressa esillä pieni raamisaha. Jämsänkosken v. 1792 perustettu vesisaha oli aikanaan toiseksi suurin sahalaitos Päijänteen alueella.

Seudun vanhaan maatalousperinteeseen kuuluvat vilja-aitta, riihi, savusauna sekä 1840-luvulla rakennettu hämäläistyylinen Kerkkola-Kosken vanha päärakennus. Petäjäveden reitti ja Päijänne olivat pitkään tärkeitä liikenneväyliä. Pohjoisesta laskeva Petäjäveden reitti oli paljon käytetty kulkuväylä kirkkomatkoilla. Kirkkovenevalkama sijaitsi juuri Aarresaaren vaiheilla ennen vuolaita koskia. Niistä matkoista muistuttaa vanha kirkkovene talaineen.

Uusinta vaihetta Jämsänkosken historiassa edustavat teollistumisen alkukauden työväenasunnot. Jämsänkosken selluloosatehdas perutettiin v. 1888. Toinen mökeistä onkin kunnostettu tämän kauden asuun. Toinen rakennus kuvaa 1900-luvun alkupuolen työläisten asuntokulttuuria.

Museorakennukset: päärakennus, vilja-aitta, vesimylly, raamisaha, savusauna, Timon mökki, Aakun mökki, kirkkovene, riihi ja eräaitat.

Esineistö

Kotiseutuyhdistyksen omistuksessa on kaikkiaan 1000 esinettä. Valtaosa niistä on esillä Aarresaaressa, osa on arvokkuutensa tai tyylinsä vuoksi sijoitettu muualle, mutta kuitenkin niin, että ne ovat tarvittaessa yleisön nähtävissä.

Esineistö koostuu pääasiassa 1800-luvun maatalouden; karjanhoidon ja kotitalouden välineistä ja kalusteista. Rakennuksiin sijoitettuina esineistö tukee rakennuksien historiallista kerrontaa. Erityisesti vanhoissa tehdastyöläisten mökeissä on sisustuksella ja kalusteilla pyritty saavuttamaan aidot, 1800-luvun ja 1900-luvun alun asumistasoa kuvaavat interiöörit.

Tarua vai totta?

"Ken yksiöisellä syysjäällä, vuorokauden vanhalla varsalla pystyy kiertämään saaren vastapäivään kolmeen kertaan, sille avautuu paikka saaren rannassa."

Lisätietoja:
palveluasiantuntija Hannu Ahlstedt, puh. 040 538 0452

 

 

Submit to FacebookSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn