Kirjasto

Marja Björk: Poikapoika kansi
Like, 2013
esitellyt 27.5.2013 Tommi Tapiainen

"Äiti, en minä mene rikki. Minusta tulee ehjä. Kokonainen."

Väitetään että moni asia tulee ns. syntymälahjana. Entäpä jos lahja ei olekaan mieluisa?

Marion on tyttö. Paitsi että Makke on aina tiennyt olevansa poika. Hänestä Barbiet ovat tyhmiä. Mekoilla ei ole mitään tekoa eikä prinsessaleikeistä ole tietoakaan.

Iltarukouksessa Makke toivoo että hänelle kasvaisi yön aikana pippeli. Rukousta ei kuulla.

Kyse on transsukupuolisuudesta.

Ympäristö kertoo lapselle miten hänen tulee käyttäytyä. Vanhemmat ostavat syntyvälle lapselle tietyn värisiä tavaroita. Tytöt harrastaa balettia ja pojat jalkapalloa. "Likat ei ole Kukkulan kuningasta." Tytöt ei tappele. Pojat ei itke, paitsi kun Suomi voittaa jääkiekossa kultamitalin.

"Minulla koko elämäni oli turhaa kärsimystä."

Kehitystä Makkekaan ei pysty estämään. Koska hän tuntee olevansa poika, uskoo hän ettei tyttöjen jutut tapahtuisi hänelle. Mutta niin kuukautiset alkavat. Edessä on vieläkin pahempaa, rintojen kasvu. Hän yrittää peittää sitä pukeutumisella ja lopulta erilaisilla teippausviritelmillä.

Kapina kehossa on myös kapinaa muita kohtaan. Äiti tietää syntymästä asti lapsensa erikoisuuden, mutta ei pysty tukemaan tätä tarpeeksi. Elämän raskauttama äiti ei pysty olemaan tukena itselleenkään, saati lapsilleen. Isäpuoli Rolle tuo kaivattua vakautta elämään. Maken veli Aaron ei läheskään aina ymmärrä, mutta pyrkii omalla tavallaan suojelemaan pienempäänsä.

Täysi-ikäisyyden koittaessa Makelle avautuu mahdollisuus tehdäbjork juttu1203in 820 pr-216x300 omat valintansa. Riemu on rajaton kun rinnat häviävät ja karvat kasvavat. "Löysin itseni vaikeimman kautta ja olen varma, että minusta on tullut kestävä."

Poika perustuu Marja Björkin oman pojan kokemuksiin. Kirjailija on rehellinen ja myöntää avuttomuutensa, tuskansa ja raivonsa, kun lapsi ei sovi muottiin. Onnellisessa tarinassa hän tajuaa ettei lapsia ole tehty muotteja varten.

Kirjan tyyli on myös eduksi. Björk kirjoittaa toteavaa lyhyttä lausetta, joka korostaa kokemuksen omakohtaisuutta. Hän ei kyseenalaista Maken kokemuksia tai ajatuksia, eikä ole syytäkään. Björk antaa äänen hänenkaltaisilleen, joita yleensä ei huomata. He eivät halua että heitä huomattaisiin. Heille riittää että he saavat olla sellaisia kuin ovat. Eikäpähän se ole meiltä pois.

Kirjaa lukiessa tulee varmasti mieleen Gösta Sundqvistin sanoitus Poika nimeltä Päivi. Sundqvistkin ymmärsi ihmisiä.

Jaa artikkeli

Submit to FacebookSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn