LuontoYmparisto

VesiensuojeluraporttiVesiensuojelun tavoitteena on vesien hyvä tila. Vesien tilaa heikentävät merkittävimmin yhdyskuntien, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä liikenteen päästöt, maankäyttö sekä vesivarojen käyttö. Vesistöjen kokonaiskuormitus muodostuu pistemäisestä kuormituksesta (teollisuus, yhdyskunnat, kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto), hajakuormituksesta (pellot, karjatalous, metsätalous, haja- ja loma-asutus), laskeumasta ja luonnonhuuhtoumasta. Haitalliset muutokset näkyvät luonnontilaisten vesistöjen vähenemisenä, vesiluonnon monimuotoisuuden pienenemisenä sekä vesistöjen pilaantumisena. Kalakantojen muutokset, rantojen umpeen kasvaminen ja levien ilmestyminen ovat tutuimpia merkkejä vesistön tilan heikkenemisestä.

Jämsän levätarkkailu

Jämsän kaupunki kuuluu valtakunnalliseen leväseurantaan. Tarkkailupiste sijaitsee Kaipolassa, Tiirinniemessä. Tulokset ovat nähtävissä Suomen järvien havaintosivustolta.
Levätarkkailusta vastaa Piia Koski.

Myös muissa Jämsän vesistöissä esiintyvistä leväkasvustoista voi ilmoittaa puhelimitse Piia Koskelle puh. 0400 243 351. Tarvittaessa kasvustosta voidaan ottaa näyte tarkempaa lajimääritystä varten. Lajimäärityksen perusteella voidaan antaa suosituksia veden käytöstä esimerkiksi pesuvetenä tai uimiseen. Kaupungin uimarantojen levätarkkailusta vastaavat terveystarkastaja.

Jätevesien käsittely

Uudessa ympäristönsuojelulaissa (YSL, 86/2000) asetetaan yleinen jätevesien puhdistamisvelvollisuus. Kaikki jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Säännös velvoittaa muun muassa huolehtimaan asianmukaisesti jätevesien käsittelylaitteistojen ja johtamisjärjestelmien huollosta sekä kunnossapidosta. Lain mukaan esim. vesikäymälän jätevedet on aina puhdistettava ennen niiden johtamista maahan tai veteen.

Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle. Näin ollen jätevesien käsittelyjärjestelmän on oltava suunniteltuna rakennuslupaa haettaessa, ja hyväksytty rakennuslupa sisältääkin myös luvan suunnitelmissa esitetyn mukaisen jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamiseen. Rakennuslupahakemukseen tulee siis liittää asiantuntijan tekemä suunnitelma talousjätevesien käsittelystä ja johtamisesta.

Jätevesijärjestelmän uudistaminen vaatii toimenpideluvan. Toimenpidelupaa haetaan rakennusvalvonnasta ja lupahakemukseen tulee myöskin liittää pätevän suunnittelijan tekemä suunnitelma uudistettavasta jätevesijärjestelmästä. Toimenpidelupa ja suunnitelma palautetaan rakennusvalvontaan.

Jokaisella haja-asutusalueen viemäriverkkoon kuulumattomalla kiinteistöllä tulee olla selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä vuoden 2006 alkuun mennessä. Vaatimus sisältyy 1.1.2004 voimaan tulleeseen jätevesiasetukseen. Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja se tulee esittää viranomaiselle sitä kysyttäessä. Selvitystä varten on olemassa valmis selvityslomake. Jämsässä käytetään Keski-Suomen vesihuoltohankkeen lomaketta, jonka voit ladata Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivustolta tai hakea ympäristötoimesta. Lisäksi tarvitaan asemapiirros sekä käyttö- ja huolto-ohje (huomaa, että esim. saostuskaivojen tyhjennyksestä tulee pitää kirjaa).

Lomakkeet

Vesistöjen ruoppaus

Vesistöjen yleiskäytön perusteella jokaisella on oikeus poistaa haitalliseksi kokemansa liete tai matalikko tarvittaessa jopa toisen omistamalla maalla edellyttäen, että hankkeesta ei aiheudu haittoja ympäristölle, vesialueen omistajalle tai naapureille. Vähäistä ruoppausta voi tehdä ilman ympäristölupaviraston lupaa ja ilmoitusta viranomaisille. Vähäistä suuremmista ruoppaushankkeista tulee tehdä ilmoitus Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vesialueen ruoppaamisesta tai ruoppausmassojen sijoittamisesta ei saa aiheutua esimerkiksi vesistön pilaantumista, maiseman rumentumista, rantaviivan muuttumista taikka tulvimista tai kuivumista jollain alueella. Mikäli haittoja aiheutuu, tulee hankkeelle hakea aluehallintoviraston (AVI) lupa. Käytännössä tavanomainen rannanruoppaus (esim. kesämökillä tms.) ei asianmukaisesti toteutettuna yleensä aiheuta niin merkittäviä vaikutuksia, että aluehallintoviraston lupa tarvittaisiin hankkeeseen. 

Suositus on, että ruoppaukset suoritetaan loka-huhtikuun välisenä aikana, jolloin vesistöjen virkistyskäyttö on vähäistä ja pohjasedimentin sisältämien ravinteiden liikkuvuus on vähäisempää kuin kesällä. Jos ruoppausalueella on linnustollista arvoa, suositeltava ruoppausaika päättyy maaliskuun lopulla. Ruoppaamisesta tulee aina sopia naapureiden ja kaikkien vesialueen omistajien kanssa etukäteen.

Vähäinen ruoppaus

Vähäistä ruoppausta voi tehdä ilman ympäristölupaviraston lupaa ja ilmoitusta viranomaisille. Naapureille, vesialueen omistajalle (jako- tai osakaskunnat) ja kalastuskunnille tulee kuitenkin ilmoittaa toimenpiteistä hyvissä ajoin ennen töihin ryhtymistä. Jakokunnat tai osakaskunnat eivät aina ole järjestäytyneitä ja tällöin riittää ilmoitus kalastuskunnalle.

Vähäisenä ruoppauksena voidaan yleensä pitää tilan rannan ja avoveden välillä tehtävää pientä ruoppausta esim. uimapaikaksi tai veneväyläksi. Oman rannan ruoppaaminen koko mitalta ei yleensä enää ole vähäistä ruoppausta. Ruoppauksen arviointiin tässä mielessä vaikuttavat myös mm. vesistön koko, naapureiden läheisyys sekä työn toteutustapa ja -ajankohta.

Ruoppausmassat tulee lähes poikkeuksetta läjittää maalle siten, etteivät ne pääse tai joudu takaisin vesistöön (VL 4:6) tulvien eikä suurimpienkaan aaltojen vaikutuksesta. Ruoppausajankohta tulee valita siten, ettei tarpeettomasti aiheuteta haittaa tai häiriötä vesieliöstölle, kalastukselle, linnustolle tai muulle vesistön käytölle.

Vähäistä suurempi ruoppaus

Vähäistä suuremmasta ruoppaus- tms. työstä on ilmoitettava vähintään kuukautta ennen töihin ryhtymistä alueelliselle ELY -keskukselle sekä vesialueen omistajalle (VL 1:30 ja VA 85 a §). Vähäistä suurempana ruoppauksena voidaan pitää esim. oman rannan ruoppaamista koko mitalta tai suurempaa väylän ruoppaustyötä (vrt. vähäinen ruoppaus). Ruoppauksen arviointiin tässä mielessä vaikuttavat myös mm. vesistön koko, naapureiden läheisyys sekä työn toteutustapa ja -ajankohta. Mikäli on epävarma siitä, tarvitseeko ruoppaus luvan, on syytä ennen ruoppauksen aloittamista ottaa yhteyttä Keski-Suomen ELY -keskukseen asian selvittämiseksi.

Lue lisää veisistöjen hoidosta ja jätevesien käsittelystä

Lisäksi tietoa saa Jämsän kaupungin ympäristötoimesta ja rakennusvalvonnasta.

Jaa artikkeli

Submit to FacebookSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn