Vammaispalvelut
Vammaispalvelulaki ja -asetus (Finlex)
Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.
Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa hänelle riittäviä ja sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla.
Osa palveluista ja tukitoimista on erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä ja osa on määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia.
Erityinen järjestämisvelvollisuus koskee seuraavia palveluita:
Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia ovat seuraavat:
Palvelutarpeen selvittäminen
Vammaispalvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö tai hänen laillinen edustajansa, omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä vammaispalveluihin palvelujen saamiseksi.
Palvelusuunnitelma
Palvelusuunnitelma on kunnan sosiaaliviranomaisten ja asiakkaan kanssa yhdessä laadittu suunnitelma, johon kirjataan ne avun, tuen, palvelujen ja kuntoutuksen muodot, joita asiakas tai perhe tarvitsee selviytyäkseen arjesta. Palvelusuunnitelman laadinta käynnistyy varmimmin niin, että asiakas ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään ja pyytää palvelusuunnitelman tekemistä. Palvelusuunnitelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan.
Henkilöllä on oikeus saada vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua, jos hänellä on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja hän ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Matkoja myönnetään tarpeen mukaan asioimiseen, virkistykseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä opiskeluun ja työssäkäyntiin.
Jämsän kaupunki järjestää kuljetuspalveluja sekä sosiaalihuoltolain mukaisena että vammaispalvelulain mukaisena palveluna. Hakemuksen lisäksi mukaan tulee liittää lääkärintodistus hakijan terveydentilasta. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua haettaessa tulee liittää mukaan myös selvitys hakijan tuloista. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi käyttää Jämsän, Jyväskylän, Juupajoen, Kuhmoisten, Mänttä-Vilppulan ja Oriveden alueilla. Kuljetuksen omavastuuosuus vastaa linja-autoliikenteen taksoja. Kuljetuksessa voi olla tarvittaessa saattaja mukana.
Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu
Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu voidaan myöntää yli 65-vuotiaille, joilla on sairauksista johtuvia vaikeuksia liikkua ja käyttää julkisia kulkuvälineitä. Tuloraja on vuonna 2010 yksin asuvalle enintään 950 €/kk netto ja kahden hengen taloudessa enintään 1900 €/kk netto. Sosiaalihuoltolain mukaisena kuljetuspalveluna voidaan myöntää 8 yhdensuuntaista matkaa/kk oman kunnan alueella.
Vammaispalvelulain mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle vamman kannalta välttämättömät asunnon muutostyöt. Korvattavia muutostöitä ovat mm. kynnysten poisto sekä WC- ja pesutilojen rakentamis- ja muutostyöt.
Vammaispalvelulain mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle vamman kannalta välttämättömien asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden kohtuulliset kustannukset. Korvattavia laitteita ja välineitä ovat mm. nostolaitteet ja hälytyslaitteet.
Henkilökohtaisen avun tarkoitus auttaa vaikeavammaista henkilöä päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtainen apu voidaan järjestää niin, että vaikeavammainen henkilö palkkaa itselleen henkilökohtaisen avustajan tai saa kunnan järjestämää tai hankkimaa apua.
Henkilökohtaisen avun järjestämistavassa on aina otettava huomioon yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne. Henkilökohtaisella avulla halutaan lisätä vammaisen henkilön itsenäisyyttä. Siksi on suotavaa, että henkilökohtaisena avustajana ei toimi lähiomainen muutoin kuin perustelluissa poikkeustapauksissa.
Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen on järjestettävä henkilökohtaista apua 1.1.2011 lukien 30 tuntia kuukaudessa.Tuntimäärä voi olla pienempi, jos palveluselvityksessä ja -suunnitelmassa on todettu vähäisemmän avun riittävän henkilön tarpeisiin.
Kuka saa henkilökohtaista apua
Henkilökohtaista apua järjestetään henkilölle, joka pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden vuoksi päivittäisistä toiminnoista suoriutuakseen tarvitsee toisen henkilön apua välttämättä ja toistuvasti eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista.
Jos henkilön avun ja avustamisen tarve perustuu pääasiassa hoitoon, hoivaan tai valvontaan, apu järjestetään pääosin muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta.
Maksut
Kaikilla tavoilla järjestetty henkilökohtainen apu on saajalleen maksutonta. Kunta korvaa henkilökohtaisen avustajan palkkakustannukset. Avusta voidaan kuitenkin periä maksu, jos vaikeavammainen henkilö saa henkilökohtaiseen apuun esimerkiksi tapaturman tai liikennevahingon vuoksi vakuutuskorvausta.
Vammaispalvelulain mukaan kunta on velvollinen järjestämään vaikeavammaiselle henkilölle palveluasumisen, kun henkilö tarvitsee runsaasti apua selviytyäkseen jokapäiväisistä toiminnoista, mutta ei kuitenkaan tarvitse laitoshoitoa. Asunnon lisäksi asukas voi tarvita erilaisia yksilöllisiä palveluita asumisensa tueksi, kuten koti- ja ateriapalvelu.
Palveluasumista voidaan järjestää esimerkiksi palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa, mutta palveluasuminen voidaan järjestää myös omaan kotiin riittävien tukipalveluiden ja asunnon muutostöiden avulla.
Vammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.
Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada korvausta sellaisten koneiden ja laitteiden hankintakustannuksiin, joita hän tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi liikkumisessa, viestinnässä tai henkilökohtaisessa jokapäiväisessä suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Korvaukset koneista ja laitteista ovat vammaispalvelulain mukaan harkinnanvaraisia. Esimerkiksi autoavustusta haettaessa tarkistetaan ensisijaisen lainsäädännön perusteet (autoveronpalautus).
Tuki on kohdennettu ensisijaisesti vaikeavammaisille henkilöille. Korvaus on yleensä puolet hankintahinnasta.
Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on vammaisen henkilön toimintakyvyn edistäminen sekä hänen ja hänen perheensä tukeminen. Sopeutumisvalmennus on vammaispalvelulain mukaan harkinnanvaraista.
Kuljetuspalvelu
Hakemuslomakkeen liitteeksi lääkärin tai fysioterapeutin lausunto liikuntakyvystä; sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua haettaessa mukaan tuloselvitys edellisten lisäksi.
Henkilökohtainen apu
Hakemuslomakkeen liitteeksi lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen lausunto toimintakyvystä.
Muut palvelut
Hakemuslomakkeen liitteeksi lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto ja mahdollinen kustannusarvio.
Kirjallinen hakemus liitteineen toimitetaan vammaispalvelutoimistoon os. Jämsän vammaispalvelut, Kelhänkatu 3, 42100 Jämsä.
Lisätiedot:
sosiaalityöntekijä Katriina Hautala
puh. 020 638 2110
katriina.hautala@jamsa.fi
Palaa sivun alkuun »
Jämsän kaupunki
