Vaikka Jämsänkosken asutus vakiintui keskiajalla, niin se on saanut alkunsa jo varhain. Siitä kertovat kivikautiset asuinpaikat mm. Haavistossa ja Koskenpäällä, sekä rautakaudella vuoden 1000 paikkeilla vahvimmillaan ollut Linnasenvuoren turvalinna. Paikkakunnan nimi vakiintui 1600-luvulla, kun haluttiin erottua muista Jämsän pitäjän osista. Suur-Jämsä käsitti tuolloin Jämsän, Jämsänkosken, Korpilahden, Koskenpään, Muuramen, Petäjäveden ja Säynätsalon. 

 

Keskiajalla alkoivat muodostua kylät ja maanviljelys vahvistui. Näin sai alkunsa perinteikäs talonpoikaisyhteisö. Sen asukkaiden elinkeinoina olivat maanviljely ja karjanhoito, joita täydensivät vuodenaikojen rytmiin nivoutuneet kalastus sekä metsästys.

 

Sijainti kosken äärellä tuli olemaan hyödyksi myös tulevaisuudessa, sillä v. 1792 maanmittari Jakob Jack ja majuri Henrik Kihlström saivat oikeuden perustaa sahan. Se suuntautui kaupalliseen tuotantoon ja oli paikkakunnan ensimmäinen teollisuuslaitos. Siitä kehittyi alallaan Päijänteen alueen toiseksi suurin. Toinen saha rakennettiin vuonna 1861 ja se oli puhtaasti vientisaha. 

 

Paperiteollisuuden pitkä historia paikkakunnalla alkoi, kun vuonna 1888 Elieser Johansson ja Per Benjamin Köhlinin perustivat paikkakunnalle selluloosatehtaan. Perustamislevy, joka asetettiin, kun Jämsänkosken selluloosatehdas rakennettiin uudelleen vuoden 1896 tulipalon jälkeen, se löydettiin vuonna 1931 tehdasta uusittaessa.

 
Vuonna 1865 Suur-Jämsä kutistui alueeksi joka käsitti, Jämsän, Jämsänkosken ja Koskenpään.
 
1900-luku, suurteollisuuden synty
Tulipalojen ja vararikkojen jälkeen tehtaan osti vuonna 1920 Yhtyneet Paperitehtaat Oy. Heti uuden yhtiön kauden alussa alkoivat mittavat investoinnit; ”miljoonakesänä” sekä paikkakunnalla, että tehtaalla aloitettiin monia rakennustöitä. Yhtiön johdossa oli kenraali Rudolf Walden, hän oli Mannerheimin läheinen ystävä kolmen sodan aikana, sekä puolustusministeri kahdeksassa hallituksessa. 

 

Tehdas vaikutti myös siihen, että vuonna 1926 vanha Suur-Jämsän

pitäjä hajosi; Jämsänkoski ja Koskenpää muuttuivat itsenäisiksi kunniksi.