Raitin vihkiäisten puheet

Sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläisen avaussanat

Hyvä juhlaväki,
tervetuloa viettämään Raitin vihkiäisjuhlaa ja juhlaviikkoa. Olen Leena Kilpeläinen, Jämsän kaupungin sivistystoimenjohtaja. Pitkä marssi pääkirjaston kuuden vuoden mittaisesta väistöstä päättyi kesäkuussa, kun palvelut avautuivat uudistuneissa tiloissa tuossa naapuritalossa. Raitti kokonaisuus pitää sisällään pääkirjaston lisäksi ydinkeskustan nuorisotilat, kaupungin neuvonnan ja matkailuinfon. Henkilökuntaa on yhteensä noin 20. Business Network Oy:n ja Jämsän kaupungin välinen vuokrasopimus on kymmenen vuoden mittainen. Neliöitä tiloissa on noin 1550 ja vuosivuokra noin 190 000 €.

Liikekiinteistö sai uuden vuokralaisen, tilat uudistuivat ja palvelut sijoittuivat kaupungin ytimeen – kaikkien eduksi. Pääkirjaston arvioidut 75 000 asiakaskäyntiä vahvistavat ydinkeskustan elinvoimaisuutta ja vaikuttavat myönteisesti kaupunkikuvaan.

Kiitän kaikkia Raitti-projektiin osallistuneita kiinteistön omistajaa, suunnittelijoita, rakentajia, Raitin henkilöstöä, projektin johtamiseen, valmisteluun ja toteutukseen osallistuneita. Paljon on tehty, vaiherikkautta riittävästi varmasti ollut ja runsaasti myös opittu.
Onko teillä muistoja, kimaltelevia kaaria, kysyy edesmennyt runoilija Kahlil Gibran.

Ensimmäinen oma kirjastomuistoni vie minut 70-luvun alkuun. Pienessä pohjoissavolaisessa pitäjässä hilppasin, ilman kotoa saatua lupaa, kirkkometsän halki kirjastoon. Ensimmäinen lainaamani kirja oli Anni Swanin Jänis Vemmelsäären seikkailuja. Kun tulin kotiin, ei minua moitittu. Tämä ensimmäinen kirjastokäyntini omalta osaltaan avasi sitä kirjallisuuspolkua, jota olen elämässäni kulkenut.

Teini-ikäni aikaan ei kunnalla ollut omia nuorisotiloja vaan kokoonnuimme uuden seurakuntatalon alakerrassa nuorten iltoihin. Elimme yhtenäiskulttuurin aikaa. Iltojen kohokohta oli jatkokertomuksena kuultu H.S. Taylorin mukailema Pikku kristityn vaellus. Ilahduin paljon, kun löysin tuon kirjan kirppikseltä parisenkymmentä vuotta sitten. Muistijälki puolestaan on jäänyt siitä turvallisesta ja läsnäolevasta ilmapiiristä, mikä nuorten illoissa vallitsi.

Kimaltelevia kaaria ei puolestaan muodostu niistä kokemuksista, kun olen jonottanut puhelimitse, milloin minkäkin tahon asiakaspalveluun, valiten numeroilla eri palvelujen välillä, kuunnellen päättymättömänä ketjuna tiedotteita puhelun nauhoittamisesta asiakaspalvelun laadun varmentamiseksi  ja pisteensä iin päälle muistutuksen, kuinka kätevästi asiat voi hoitaa verkossa osoitteessa www.fi
Jos soittamaan on ryhtynyt, on samalla tehnyt jo valinnan asiakaspalvelun ja verkossa toimimisen välillä ja tarkoitus on päästä asioimaan ihmisen kanssa.

Olkoonkin, että vaikka monessa asiassa aika- ja paikkariippumaton toimiminen verkossa on valtavirtaan, Raitilla kohtaamme koulutetun asiantuntijoiden joukkueen, emme nauhoitettuja, mihinkään johtamattomia puheviestejä. Henkilöstömme osaa ja tekee palvelujemme laadun. Palveleva kaupunki on myös kaupungin uudistuvan strategian yksi päätavoite.

Kasvatus- ja opetuspalvelujen ohella Raitin palvelut, kirjastotyö, nuorten ohjaus- ja nuorisotilatyö sekä neuvontatyö, ovat hyvinvoinnin edistämisen ja vahvistamisen kovaa ydintä. ¬- Ne ovat rakentamassa merkityssisältöjä, jotka kantavat läpi elämän. Raitin palveluilla on luonteensa vuoksi tärkeä yhdenvertaisuutta vahvista merkitys. On pidettävä huolta, että ne ovat jatkossakin yhteiskunnassamme kaikkien saatavina.

Kirjastot ja nuorisotilat ovat perinteisesti matalan kynnyksen paikkoja. Neuvonnan ja matkailuinfon sijoittuminen samaan kokonaisuuteen on luontevaa. Se tuo joustavuutta, monipuolisuutta ja mahdollisuuksia. Omatoimikirjastokonsepti lisää palvelujen saatavuutta.

Muistan, kun tämän projektin alkuvaiheessa yksittäisenä mielipiteenä annoin itselleni kertoa, ettei painetulla kirjalla olisi tulevaisuutta. Se jäi mieltäni kaihertamaan enkä siihen itse usko. – Ainakin käyttöönoton alku todentaa muuta. Asiakkaita on avajaispäivästä lähtien riittänyt: pääkirjaston kävijämäärä ja lainaukset ovat kasvaneet kolmanneksella väistöön nähden. – Todistetaan jatkossakin esitetty väite vääräksi.

Raitti on kaikkien yhteinen olkkari. Se on palvelu, tila ja toimintaedellytys – ihmiset luovat hengen ja sisällön. Kutsun kaikki ideoimaan ja toteuttamaan toimintaan – rakentamaan ja vahvistamaan yhteisöämme – yhdessä.

Tavataan Raitilla. Kiitos.

Suomen kirjastoseuran toisen varapuheenjohtajan Jarkko Rikkilän juhlapuhe

Hyvää päivää Jämsä! 🙂 Ja kiitos ensinnäkin kutsusta, hienoa päästä tarjoilemaan juhlapuhe tähän tärkeään, merkittävään ja viimein toteutuvaan tilaisuuteen. Nimeni on siis Jarkko Rikkilä ja tulen Tampereelta. Työskentelen Tampereen kaupunginkirjastossa, alueellisessa kehittämistehtävässä koordinaattorina sekä vaikutan myös Suomen kirjastoseuran hallituksessa, jossa olen tällä hetkellä 2. varapuheenjohtaja.

Kehittämistehtävän koordinaattorina teen työtä erilaisten kirjastojen, erilaisten ihmisten ja erilaisen kehittämisen parissa. Huolehdimme kirjastolaisten osaamisesta Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueella, myös Jämsässä. Suomen kirjastoseura taas on kansalaisjärjestö, jossa pääsen edistämään kirjastojen asemaa, tuottamaan uutta tietoa kirjastoista ja ennen kaikkea puhumaan kirjastojen puolesta. Tähän puheeseen kirjastoista haluaisinkin keskittyä puheeni aluksi.

Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa on hyvin erilaisia kuntia ja erilaisia kirjastoja ja on monia tapoja olla kirjasto tai kirjastolainen! Meillä on myös 2017 vuoden alusta lähtien toteutettu, erittäin tavoitteellinen kirjastolaki, joka velvoittaa kunnat tarjoamaan kirjastopalveluja asiakkailleen. Kirjastolain henki ohjaa vahvasti kirjastokenttää, kirjastolaisethan rakastavat tätä lakia! Kirjastolain toteuttamisen tavoitteet ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Asiakkaiden kohtaaminen, työn monipuolisuus ja tämä yhteinen arvopohja yhdistää kirjastolaisia.

Kirjastolain tehtävät asettavat riman korkealle. Kirjaston tehtävänä on tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; edistää lukemista ja kirjallisuutta; tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Kirjastotyö on muutoksessa ja lain kirjaimen tulkintoja jokainen kirjasto miettii tälläkin hetkellä.

Kirjastotyö – siis lainkin mukaan – on paljon muutakin kuin lainausta ja palautusta. Nykyisin se on kirja-, musiikki-, elokuva- ja pelivinkkien iloista jakamista, asiakkaiden silmäntasaista kohtaamista, asiakaspalvelua verkossa ja somessa, digiopastusta ja älypuhelimen käytön opettamista ja tapahtumien järjestämistä yhteistyössä monien kumppaneiden kanssa. Lisäksi kirjastoissa kehitys on kestävää: luotettavan tiedon tarjoajana, demokraattisen asenteen ja demokratiatyön edistämisessä ja – sanoisin myös – ilmastokriisin ratkaisemisessa. Tämä kaikki edellyttää kirjastoilta venymistä, uuden oppimista ja osaavaa henkilöstöä.

Haluan nostaa esille Jämsän kirjaston upean henkilöstön! Olemme kiertäneet keskustelemassa useassa Keski-Suomen kirjastoissa tänä vuonna. Poikkesimme silloin vielä avaamattomassa Jämsän kirjastossa keväällä toukokuussa. Jämsässä keskusteluun osallistuvat melkein kaikki Jämsän loistavat kirjastoammattilaiset: Elina, Pirjo, Johanna, Riikka, Sirkka, Anne, Paula ja Tommi. Lisäksi keskusteluissa olivat mukana sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen ja kirjastopalvelupäällikkö Merja Mäkinen.

Tuon keskustelun pohjalta muodostui kuva hyvin johdetusta, osaavasta ja ammattitaitoisesta kirjastosta, joka on sitoutunut palvelulupauksen mukaan toteuttamaan asioita yhteisesti. Moninainen kirjastotyö edellyttää myös yhteistyötä, jota voidaan uudessa ympäristössä toteuttaa saman katon alla. Olisi tärkeää, että yhteistyötä tehdään toimijoiden kesken ilman siiloutumista. Nuorisopalvelut, matkailuinfo ja kaupungin neuvonta sekä kirjastot näyttäytyvät yhtenäisenä toimijana kaupunkilaisille. Uusi malli tuo myös uutta näkökulmaa kehittämiseen ja ideointiin. Esimerkiksi tapahtumayhteistyössä on mahdollista saavuttaa paljon uutta ja yhteistä: te olette hyvinvoinnin hoitajia, etulinjassa.

Vaikka ihmiset, niin asiakkaat kuin henkilökuntakin, tekevät kirjaston – tilalla on merkitystä. Uudella Raitilla kirjastolla on paremmat mahdollisuudet toteuttaa kirjastolain tehtäviä. Muokattava kirjastotila, erilaiset oleskelu- ja työskentelytilat, perhehuone ja värikoodatut opasteet kirjastotilassa parantavat saavutettavuutta. Olen myös erittäin ylpeä ja iloinen laajoista aukioloajoista – itsekin ruuhkavuosia viettävänä pienten lasten isänä arvostan ja kunnioitan laajoja aukioloja, jotka mahdollistavat kirjaston käyttämisen elämän vaihtelevien tilanteiden mukaan. Olen myös ymmärtänyt, että kirjaston tekniseen varustukseen on satsattu. Esimerkiksi e-palveluiden esittelyyn on tarjolla vaihtoehtoja, joista monessa kirjastossa voidaan haaveilla.

Kirjasto, muiden kumppanien kanssa, muodostaa jokaisen kuntalaisen matalan kynnyksen peruspalvelun. Kirjastolla on tärkeä tehtävä tuottaa palveluita tasa-arvoisesti ja sitä kautta kaventaa mahdollisia eroja kaikkien ihmisten hyvinvoinnissa. Uuden kirjaston paikka osoittaa tämän tärkeyden. Se on vahva viesti ja lisää asiakaslähtöisyyttä jo itsessään. Nykyisessä piipahdusyhteiskunnassa (termi, joka tuli esille Jämsässä keskustellessa) kirjaston tulee sopeutua muutoksiin, mutta tarjota myös turvallinen ja demokraattinen tila jokaiselle.

Raitti on loistava nimi ja olin mykistynyt myös paljon kiinnostusta herättäneen nimikilpailun ehdotusten määrästä. Raitti sopii todellakin monen ihmisen suuhun ja on viestiltään napakka. Siispä onnea koko Raitille – kirjastolle, neuvonnalle, nuorille ja matkailulle, osoitatte yhteistyön voiman koko Suomelle. Kiitos ja hyvää juhlaviikkoa kaikille!

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen tervehdys

Hyvät jämsäläiset, Jämsän kaupungin henkilöstö ja muut paikallaolijat, minulla on ilo ja kunnia onnitella teitä kaikkia Jämsän kirjaston, keskustan nuorisotilan, kaupungin neuvonnan ja matkailuinfon uusien tilojen johdosta! Sain itse tutustua uuteen palvelukokonaisuuteenne viime viikolla, ja voin todeta sen ilahduttaneen minua kovasti.

Suomi on kirjastojen maa ja me suomalaiset olemme kirjastojen vannoutuneita käyttäjiä. Tämä ei ole sattumaa, vaan tietoisen kehittämisen tulos. Kirjastolaitoksemme on niin merkittävä instituutio, että sen toimintaa on katsottu tarpeelliseksi ohjata erillisellä lainsäädännöllä jo lähes sadan vuoden ajan.

Kunnilla on keskeinen rooli kirjastotoiminnan kehittämisessä. Jämsän kaupunki on ollut ennakkoluuloton ja remontoinut pääkirjastolleen uudet tilat kauppakeskukseen, aivan kaupungin ytimeen. Kirjastoon on helppo pistäytyä muun arkiasioinnin lomassa. Samaan tilaan sijoittuvat kaupungin neuvontapisteet. Ratkaisu helpottaa kaupunkilaisten ja matkailijoiden asiointia sekä uudistaa kunnallista palveluajattelua. Yhteiselo tuo potentiaalisesti uutta kävijäkuntaa kaikille osapuolille.

”Yhteinen olohuone” -sanapartta käytetään usein kuvailemaan kirjastojen nykyluonnetta. Ne ovat paljon enemmän kuin kirjalainaamoja. Ne ovat paikkoja opiskelulle, kokoontumisille ja tapahtumille sekä, yhä useammalle, etätyöskentelyyn. Luku- ja keskustelusaleissa voimme haastaa ajatteluamme, kysyä perusteluita ja perehtyä muiden näkökulmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittikin, vuosi sitten syksyllä, 1 miljoonan euron erillisen määrärahan nimenomaan kirjastojen kehittämiseen
vuoropuhelun areenoina.

Tätä kaikkea edustavat myös Jämsän pääkirjaston monipuoliset ja muunneltavat tilat. Kirjastojen moninaistunut käyttö ei ole silti poistanut niiden syvälle juurtunutta missiota toimia kirjallisuuden ja lukemisen kärkiedistäjinä. Palveluiden asiakaslähtöinen kehittäminen ja niistä aktiivisesti viestiminen ovat odotuksia tämän päivän kirjastolle. Jämsän kirjaston aktiivisuus some-kanavilla ansaitseekin aivan erityisen kiitoksen.

Kirjastojen on mahdollista tavoittaa kaikki. Nuorten kohdalla tiedämme kuitenkin, että niiden käyttöön tulee katkos siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen. Tutkimukset osoittavat, että nuoret käyttävät kirjastoa monin tavoin, mutta ennen kaikkea kirjasto on heille kohtaamispaikka. Nuoret toivovat kirjaston olevan vastakohta kouluympäristön suorittamiskeskeisyydelle.

Kirjaston ja nuorisotilan sijoittaminen saman katon alle on vastaus nuorten tarpeisiin ja oivallinen mahdollisuus ottaa nuoret entistä tiiviimmin mukaan kehittämään itsensä näköistä kaupunkia. Se lisää keinoja nuorten onnistuneisiin kohtaamisiin, tuen tarjoamiseen ja nuorten kasvuun osallistumiseen. Niin kirjastot kuin nuorisotilat tarjoavat mahdollisuuden epäviralliseen oppimiseen sekä tukevat nuoria kiinnittymään lähiympäristöönsä ja laajemmin yhteiskunnan jäseniksi.

Näillä sanoilla toivotan Jämsän kaupungille ja jämsäläisille hyvää syksyn jatkoa ja uusille tiloillenne pitkää ikää!