Talousarvio 2022: Jämsän katse vahvasti eteenpäin
Viime vuodet on eletty muutoksesta toiseen, ensin tuli pandemia, sitten ilmoitus Kaipolan tehtaan lakkautuksesta, nyt valmistellaan kovaa vauhtia sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palvelujen siirtymistä hyvinvointialueille. Mukaviakin yllätyksiä sekaan mahtuu, kun Kaipolan tehdasalueelle on saatu mahdollisuus toimintaan. Yleisesti talous on toipunut yllättävän nopeasti pandemiasta ja reippaan kasvun odotetaan jatkuvan vielä talousarviovuonna, tosin näihinkin odotuksiin liittyy aina epävarmuustekijöitä pandemian pitkittyessä.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuntien talous kuitenkin tulee kiristymään vuonna 2022 ja siitä eteenpäin, tosin oletettava koronapandemian hoitoon liittyvän rahankäytön ja tukitarpeiden väheneminen tai loppuminen vahvistavat jonkin verran julkista taloutta. Suunnitelmavuosi 2023 tulee olemaan kuntataloudessa hyvin poikkeuksellinen, kun sote-uudistuksen myötä huomattava osa kuntien tuloista ja menoista siirtyy hyvinvointialueille. Uudistuksen kaikkia vaikutuksia kuntien talouteen ei vielä tiedetä, mutta periaatteessa uudistuksen ei pitäisi heikentää tai parantaa yhdenkään kunnan taloutta merkittävästi.
Jämsän väestökehitys on ollut negatiivinen jo vuosia. Vuoden 2010 lopusta vuoden 2020 loppuun asukasluku on pienentynyt noin 2.800:lla. Viime vuoden lopusta syyskuun loppuun mennessä tilastokeskuksen mukaan vähenemä oli 70 asukasta. Väestönkehitys tulee olemaan ennusteiden mukaan edelleen negatiivinen, erityisesti nuorten osuus väestöstä pienenee.
Kunnan tulot muodostuvat toimintatuloista kuten myynti- ja maksutuotoista, verotuloista, valtionosuuksista ja rahoitustuloista. Jämsän tuloveroprosentti on edelleen 21. Veroennusteen mukaan vuonna 2022 kertyy tuloveroja noin 72,4 milj. euroa, kiinteistöveroja noin 6,2 milj. euroa ja yhteisöveroa noin 11,6 milj. euroa. Valtionosuuslaskelmien mukaan kaupungille arvioidaan tilitettävän reilu 47 milj.€ valtionosuuksia, josta peruspalvelujen valtionosuus on noin 38,3 milj. euroa. Kaupungin vuosikate tulee laskemaan tilinpäätöksen 2020 reilusta 600 eurosta 345 euroon asukasta kohden. Lasku johtuu suurimmalta osin valtionosuuksien määrän alenemisesta vuodesta 2020.
Toimintakuluista suurin osa, noin 61 prosenttia, on palvelujen ostoa, josta merkittävin osa on terveyspalvelujen ostoa. Henkilöstökulut ovat reilu 24 prosenttia toimintakuluista, aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat vain noin viiden prosentin luokkaa toimintakuluista, samoin avustusten osuus. Muut toimintakulut ovat noin kuusi prosenttia toimintakuluista, tähän luokkaan kuuluvat mm. vuokrat.
Investointeja on suunniteltu vuodelle 2022 yhteensä 6,9 milj. eurolla. Merkittäviä, erityisen suuria yksittäisiä rakennus- tai muita investointeja ei ole suunniteltu, vaan suurin menoerä on varaus erilaisiin liikenneväylien parantamistoimiin.
Kaupungin maksuvalmius on ollut kohtuullisen hyvä viime vuosina ja kokonaislainamäärä on ollut laskusuuntainen. Korot ovat olleet pitkään historiallisen alhaalla, mutta hienoisia viitteitä inflaation noususta johtuvasta korkotason kohoamisesta on olemassa. Kaupungin korkotuotot ovat pysyneet vaatimattomina sekä korkotason että antolainojen suhteellisen pienuuden vuoksi.
Työttömyysluvut ovat laskeneet vuoden 2020 loppupuolen tasosta reippaasti ja saman suuntauksen odotetaan jatkuvan myös vuonna 2022. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyysaste ohittaa koronakriisiä edeltävän tason tulevana vuonna, mutta ikävä kyllä sama ennuste kertoo pitkäaikaistyöttömyyden nousevan huippuunsa vuoden alkupuolella. Tämä kehitys koskee myös Jämsää, jossa vuoden takaisesta elokuusta pitkäaikaistyöttömien osuus oli noussut noin 9 prosenttia tämän vuoden elokuun loppuun. Jämsän kaupunki on ollut vuodesta 2021 alkaen mukana työllisyyden kuntakokeilussa, jossa kunta vastaa kaikista julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain mukaisten järjestämisestä kohderyhmään kuuluville asukkailleen.
On tärkeää nähdä hankalien aikojen ja asioiden ohitse myös ne hyvät asiat, joita tapahtuu. Samoin tärkeää on edelleen kehittää kaupunkiamme rohkeasti huomioiden kuitenkin taloudelliset reunaehdot ja turvaten toimintaedellytykset jatkossakin. Viime aikoina on tarvittu henkistä notkeutta ja kestävyyttä, uskoa omaan tekemiseen ja yhteen hiileen puhaltamista. Näitä tarvitaan edelleenkin, jotta voimme selvitä mahdollisista tulevaisuuden yllätyksistä yhtä hyvin kuin tähän asti eteen tulleista.
Jämsässä 22.11.2021
Anna-Liisa Juurinen
vs. kaupunginjohtaja
