Perheoikeudelliset palvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa Jämsän kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista 1.1.2023.
Perheoikeudelliset palvelut hyvinvointialueen verkkosivuilla
Avio- ja avoeron yhteydessä vanhemmat voivat laatia lastenvalvojan luona kirjallisen sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen. Jos vanhemmat eivät pysty yhdessä sopimaan lapsen huoltajuudesta, haetaan asialle käräjäoikeuden ratkaisu. Jos lapsen vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, asia hoidetaan viranomaisyhteistyönä lapsen asuinpaikan lastenvalvojan kanssa.
Huoltajuus
Yhteishuoltajuus
Yhteishuolto on laissa tarkoitettu ensisijaiseksi huoltomuodoksi myös eron jälkeen. Huoltajuuden säilyminen tukee vanhemmuutta ja motivoi vanhempaa yhteydenpidossa lapseensa.
Kun vanhemmilla on yhteishuoltajuus, he vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat tärkeät päätökset. Tällaisia asioita ovat:
lapsen kasvatus
koulu/päivähoito
lapsen asuinpaikasta päättäminen
lapsen etu- ja sukunimestä päättäminen
lapsen uskonto
lapsen passiasiat
lapsen terveyden- ja sairaanhoito
lapsen äidinkieli ja kansalaisuus
lapsen harrastus sekä muut henkilökohtaiset asiat
Jos huoltajat asuvat erillään, lapsen jokapäiväisestä huollosta, kasvatuksesta ja arjen päätöksistä vastaa se vanhempi, jonka luona lapsi kulloinkin oleskelee.
Yksinhuoltajuus
Huollosta erotetulla vanhemmalla ei ole oikeutta osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon, edustaa lasta häntä koskevissa asioissa, eikä saada viranomaisilta lasta koskevia tietoja.
Huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus saada elatusta kummaltakin vanhemmaltaan, ja oikeus tavata heistä kumpaakin.
1.12.2019 lukien yhteis- ja yksinhuollon lisäksi vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona tehtävien jaosta huoltajien kesken, tiedoksisaantioikeudesta ei-huoltajalle tai muulle henkilölle sekä oheishuoltajuudesta. Vanhemmat voivat sopia myös lapsen vuoroasumisesta. Vuoroasumisesta sovittaessa on sopimukseen kirjattava, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.
Eroon liittyvää infoa netissä
Netistä löytyy paljon tietoa koskien erotilannetta mm. Sosiaali- ja terveysministeriön Vanhemmuussuunnitelma, jossa vanhemmat voivat sopia epävirallisesti lapsen asioista.
Elatussopimus
Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Lapsella on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan 18-vuotiaaksi saakka. Senkin jälkeen lapsi voi saada ns. koulutusavustusta.
Se vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan lapselle elatusapua riippumatta siitä, onko lapsi vanhempiensa yhteishuoltajuudessa tai toisen vanhemman huollossa.
Elatusavun määrä voidaan vahvistaa sosiaalitoimistossa sosiaalityöntekijän laatimalla sopimuksella tai asiasta voi oikeus antaa päätöksen. Oikeusministeriö on kesäkuussa 2007 julkaissut ohjeen elatusavun suuruuden laskemiseksi. Ohje on luettavissa oikeusministeriön internetsivuilla.
Kyseinen ohje on luonteeltaan suositus. Ohje on laadittu silmällä pitäen tavanomaisia elatustilanteita. Yksittäistapaukseen liittyvistä erityispiirteistä johtuen vanhemmilla voi useinkin olla hyväksyttävät perusteet sopia elatusavusta, jonka määrältään poikkeaa siitä lopputuloksesta, johon ohjeen soveltaminen johtaisi.
Netistä löytyy elatuslaskuri, jolla vanhemmat voivat itse arvioida elatusavun suuruutta.
Lastenvalvoja pyytää vanhempia toimittamaan varallisuusselvityksen elatussopimusta varten ennen varattua aikaa. Selvityslomakkeen voi tulostaa oheisesta linkistä. Yrittäjältä vaaditaan lisäksi yrittäjän tuloselvityslomake.
Isyys
Kun lapsen vanhemmat eivät ole keskenään avioliitossa lapsen syntyessä, on lapsen isyys vahvistettava tunnustamisen kautta. Isyyden tunnustaminen on mahdollista tehdä ensisijaisesti ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa, mutta myös lapsen synnyttyä lastenvalvojan luona. Lapsen äidin kotikunnan lastenvalvoja huolehtii tunnustamisasiakirjojen lähettämisestä digi- ja väestövirastoon. Jos lapsen isyyttä ei ole tunnustettu raskauden aikana, lastenvalvoja huolehtii isyyden selvittämisestä lapsen syntymän jälkeen. Digi- ja väestövirasto vahvistaa isyyden tunnustamisen. Molempien vanhempien henkilökohtainen käynti lastenvalvojan luona on välttämätön.
Kun isyyden tunnustaminen on vahvistettu digi-ja väestöviraston päätöksellä, lapselle syntyy oikeus isän sukunimeen, elatukseen isältä, isän ja tämän sukulaisten perimiseen sekä eläke- ja vakuutusetuuksiin isän jälkeen.
Raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmista tulee yhteishuoltajia automaattisesti, kun isyys on vahvistettu. Lapsen syntymän jälkeen tunnustettavan lapsen vanhemmat voivat halutessaan tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta lastenvalvojan luona.
Isyyden selvittämiseksi voidaan ottaa lastenvalvojan luona oikeusgeneettinen (DNA) näyte, joka on tässä yhteydessä maksuton. Lastenvalvoja lähettää näytteet analysoitavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Posken sisäpinnasta otettavan sivelynäytteen ottavat vanhemmat itseltään ja lapselta lastenvalvojan valvonnassa. Mikäli mies ei vapaaehtoisesti tunnusta isyyttään, voi lastenvalvoja viedä asian isyyskanteella tuomioistuimeen.
Sosiaalityöntekijä – lastenvalvoja Helena Vähäsarja
puh. 050 435 7683
tiistaista perjantaihin klo 9–10
Kelhänkatu 3, 42100 Jämsä
