Keesäinen Jämsän keskusta

Seutukaupunkien laajan vetovoimatutkimuksen tulosten mukaan kärjessä olevat kaupungit ovat kasvu-uralla, mutta myös pehmeillä mielikuvilla voi menestyä. Jämsän kaupungin tunnettuus on kaupunkikohtaisen tulosraportin mukaan seutukaupunkien keskitasoa tai sen yläpuolella. Jämsän kaupungilla on hieman keskimääräistä myönteisempi imago.

Sujuvan elämän seutukaupungit

Seutukaupunkien pehmeä vetovoimatutkimus kertoo, että ”sujuvan elämän” imago toteutuu seutukaupungeissa. Turvallisuus, asuinympäristöön liittyvät mahdollisuudet ja liikenteellinen saavutettavuus nousevat vetovoimatekijöinä seutukaupunkien vahvuuksiksi. Noin joka kuudes suuren kaupungin tai lähiseutukaupungin asukas voisi harkita muuttamista seutukaupunkiin. Vastaajien mielestä erityisen tärkeä houkuttelevuustekijä asumiseen liittyvien seikkojen ohella olisi kaupungin ilmapiiri ja fiilis. Kolmas keskeinen muuttoharkintaan vaikuttava vetovoimatekijä on kaupungin persoonallisuus ja erottautuvuus, jota pidetäänkin yleisesti maineen keskeisenä ulottuvuutena.

Vahva pitovoima

Pitovoima seutukaupungeissa on hyvä. Kaksi kolmasosaa seutukaupungeissa nyt asuvista voisi valita asuinpaikakseen uudelleen oman kaupunkinsa, jos valinta olisi ajankohtainen. Voimakkaimman pitovoiman kaupunkeja tutkimuksen perusteella ovat Paimio, Iisalmi, Tornio, Kalajoki, Uusikaupunki, Heinola, Rauma, Raahe, Suonenjoki ja Ylivieska.

Lisäimua seutukaupunki-brändistä?

Kokonaistasolla seutukaupunkien tunnettuus ei ole kovin korkea. Kuitenkin suuri osa seutukaupungeista on pitovoimaltaan vahvoja ja saa hyvin myönteiset imagoarviot asukkailtaan. Tämä piilossa oleva imagopotentiaali voi yhdessä tunnettuuden vahvistamisen kanssa auttaa kaupunkeja kehittämään mainettaan.

Tutkimus osoittaa seutukaupunkien yhteisen brändin olevan toistaiseksi varsin heikko. Uudistuvuuden osalta saatu heikohko tulos ja seutukaupunkien tiivis ja kehityshakuinen yhteistyö antaa aiheen pohtia, voisiko ”seutukaupunkiuden” yhteistä brändiä kehittää voimakkaasti eteenpäin uudistumisen ja muutoskyvyn mielikuvien vahvistamiseksi.

Vertailun kärkipään kaupungeissa yhdistyvät hyvä imago ja kasvu

Pehmeän eli kokemuksellisen vetovoiman ja tilastollisen elinvoimaisuuden yhdistelmäindeksin kärkikymmenikköön nousivat Rauma, Uusikaupunki, Kalajoki, Raahe, Tornio, Iisalmi, Valkeakoski, Ylivieska, Pietarsaari ja Savonlinna. Useimpia kärjen kaupunkeja yhdistää menestys kovilla mittareilla eli myönteinen kasvu-ura jonkin kasvualan imussa, plus-merkkinen muuttoliike tai hyvä työllisyysaste. Imagollisesti kärjen kaupunkeja yhdistivät mielikuvat hyvien työllisyysmahdollisuuksien ohella erityisesti keskustan vireys ja viihtyisyys, kaupungin erottuvuus sekä hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut. Pehmeä vetovoima näyttää kasautuvan erityisesti elinvoimaisille kaupungeille. Toisaalta pehmeän vetovoiman suhteen kärjen tuntumaan nousi myös kaupunkeja, jotka eivät menesty kovilla mittareilla mitattuna.

Seutukaupunkien vetovoimatutkimus on 55:lle seutukaupungille toteutettu tutkimus kaupunkien tunnettuudesta, imagosta ja vetovoimasta. Tutkimus toteutettiin sähköisenä tiedonkeruuna tammikuussa 2019. Tutkimus perustuu yhteensä noin 12 800 vastaukseen.

Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2019

Jämsän raportti



Lisätietoja:

Hallintojohtaja Auli Korhonen p. 040 557 2146

Tutkimuksen toteuttaja Innolink:
Asiakkuusjohtaja Elina Laamanen p. 040 1940 229

 

 

Jaa artikkeli

Submit to FacebookSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn