Keesäinen Jämsän keskusta

Jämsän kaupungin tilinpäätös osoittaa +1,5 milj. euron ylijäämää. Tulos on saavutettu pääasiassa osakkeiden myynnin ja saatujen osinkojen avulla, mutta vuoden aikana toimialoilla on myös pienennetty toimintakatetta noin 3 milj. euron edestä.

Toimintakate aleni edellisestä vuodesta noin 2,5 milj. euroa. Kaupungin kumulatiivinen ylijäämä on tilinpäätöksen jälkeen 1,7 milj. euroa ja tulos näyttäisi pysyvän ylijäämäisenä myös suunnitteluvuosina.

Henkilöstö

Henkilöstömäärä on laskenut 32 henkilöllä edellisvuodesta. Henkilöstökulut (43,3 milj. euroa) ovat vähentyneet edelleen. Vuodesta 2012 lukien vähenemä on ollut yhteensä noin 25,3 milj. euroa. Palkkakustannusten kehitys on viime vuosina ollut maltillista. Palveluiden ostosta on kuitenkin muodostunut suurin menoerä, joka johtuu pääosin kaupungin järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoista.

Velat

Pitkäaikaisia lainoja kaupungilla on 42,9 milj. euroa, joka on asukasta kohden 2.083 euroa. Lainamäärä on huomattavasti alle kuntien keskiarvon. Vuosikate näyttää sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Jämsän kaupungin vuosikate on 5,3 milj. euroa, parannusta edelliseen vuoteen 0,3 milj. euroa. Vuosikate ei sisällä kertaluonteisia eriä, kuten esim. maanmyyntejä. Viimeisinä kolmena vuotena vuosikate ei ole riittänyt vuosipoistoihin, joten yksi vähimmäistavoite on jäänyt saavuttamatta (vuosikate / poistot 2018 65 %). Jokilaakson Terveys Oy:n osakkeiden myynti on kirjattu satunnaisiin tuloihin (myyntivoitto 4,2 milj. euroa), joten se ei paranna vuosi-katetta.

Omavaraisuusaste mittaa kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste on hyvällä tasolla, kun se on yli 60 %. Jämsän kaupungin omavaraisuusaste oli 59,77 %, kun se edellisenä vuonna oli 59,85 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin kunnan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Jämsässä suhteellinen velkaantuneisuus vuonna 2018 oli 35,71 % ja vuonna 2017 se oli 35,08 %.

Investoinnit

Investointien toteuma on jäänyt alle arvioidun. Syitä investointien alittumiseen ovat muun muassa kirjasto-hankkeen toteuttaminen tilaustyönä, kylpyläinvestoinnin lykkääntyminen, muutamien kohteiden kustannusten alittuminen ja Lukkoilakodin remontin siirtyminen. Jämsänkosken yhtenäiskoulun rahoitus on hoidettu leasingrahoituksella ja rakennuksen suunniteltu käyttöönotto on syksyllä 2019. Himoksen alueella yrityksiltä ei investointihalukkuutta löytynyt suunnitellussa määrin, joten kaikkia alueelle suunniteltuja investointihankkeitakaan ei toteutettu. Huomattavimpia vuonna 2018 valmistuneita investointeja olivat uimahallin peruskorjaus, sairaalan putkistoremontti ja Kelhänkadun virastotalon saneeraus. Jokivarren puukoulun käyttöönottoa jouduttiin siirtämään loppuvuodesta sattuneen tulipalon vuoksi.

Verot

Kunnallisverotuotto toteutui lähes lisätalousarvion mukaisesti. Yleinen työllisyystilanne on parantunut viime vuosina, mutta sitä ennen jatkunut pitkäaikainen matalasuhdanne ja työpaikkojen väheneminen eivät kohenna verotulokertymää nopealla aikataululla. Yhteisöveron tilitykset toteutuivat talousarvioon nähden jonkin verran pienempinä, ollen 8,4 milj. euroa, jossa noin 1 milj. euroa vähennystä edelliseen vuoteen. Yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttavat kunnan alueella toimivien yritysten yhteisöveromäärät ja metsätalouden hakkuut. Kiinteistöveron kertymä oli edellisvuoden tasoa. Kokonaisuutena Jämsän kaupungin verotulokertymä oli noin 0,7 milj. euroa parempi kuin lisätalousarviossa, mutta edelliseen tilinpäätökseen verraten verotulot vähenivät 1,3 milj. euroa. Ennuste kokonaisverotuloissa heitti vain 0,3 %-yksikköä.

Valtionosuusjärjestelmään on tehty lukuisia oleellisia muutoksia viime vuosina. Käyttötalouteen kirjattavien valtionosuuksien laskeminen ennakolta on vaikeaa ja kunnat ovat valtionvarainministeriön laskennan varassa. Valtionosuuksia Jämsä sai tilivuonna kaikkiaan noin 1,5 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Jämsän kaupungin korkea verotulojen määrä asukasta kohden aiheuttaa valtionosuuksien vähenemää, koska verotulojen tasausjärjestelmä ottaa huomioon kaupungille tilitettävät verotulot tasausrajan mukaisesti. Järjestelmä lasketaan jälkeenpäin, vuodelle 2018 verotulojen tasaus laskettiin vuoden 2016 verotustietojen perusteella. Valtionosuudet ovat vuodesta 2016 heikentyneet vuoteen 2018 noin 3,3 milj. euroa eli noin yhden veroprosentin verran.

Kaupunkikonsernin tulos oli samaa tasoa kaupungin tuloksen kanssa. Kokonaisuutena kriisikuntakriteerit eivät täyty emoyhteisön, eikä kaupunkikonsernin osalta.

Jämsän kaupungin tilinpäätös osoittaa, että kaikessa toiminnassa on vuoden aikana huomioitu tiukka talous. Tulopohjan pettämiseen nähden tilanne on saatu pysymään balanssissa ja kaupungin tuottamat palvelut ovat edelleen hyvällä tasolla. Kuntasektorilla ei kuitenkaan ole odotettavissa lihavia vuosia. Jämsän kaupungilla tulevaisuuden rasitteena ovat epäkurantti kiinteistömassa, negatiivinen muuttoliike, työpaikkojen väheneminen sekä ikärakenteen muutos.

Kaupunginhallitus allekirjoitti tilinpäätöksen maanantaina 25.3.2018.

 

Lisätietoja:

Talousjohtaja Ari Luostarinen p. 040 593 4655

Jaa artikkeli

Submit to FacebookSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn