Keesäinen Jämsän keskusta

Yhdessä tekeminen ja kehittämisen meininki vahvistuvat Jämsän kaupungissa

Jämsän kaupungin työelämän laadun indeksi on edelleen korkeaa tasoa, noin 70. Viime vuodesta laskua on reilun prosentin verran. Lokakuussa toteutettuun kyselyyn vastasi noin 51 prosenttia henkilöstöstä. Kyselyä on toteutettu vuodesta 2016 alkaen. Ensimmäistä kertaa oli mukana kysymys henkilöstön kokemuksesta poliittisen johdon toiminnasta.

Jämsän kaupunki on onnistunut vahvistamaan yhdessä tekemisen ja keskustelemisen toimintakulttuuria. Vahvuutena on edelleen työroolien selkeys sekä kyky hyödyntää osaamista laaja-alaisesti.

Työelämän laatua mitataan motivaatioteorian mukaisesti QWL-indeksin avulla. Kyselyn tulosten perusteella moni työyhteisö on nostanut indeksiään. Osassa työyhteisöjä työelämän laadun kokemus on kuitenkin heikentynyt suurestikin. Syinä ovat olleet puutteet henkilöresursseissa, muutokset ja muu epävarmuus sekä esimiestyöhön liittyvät tekijät.

- Jämsän kaupungin indeksi on korkealla tasolla verrattuna saman kokoisiin kuntaorganisaatioihin ja yrityksiin. Suomen työväestön mediaani on noin 60 % tasolla. Jämsäläinen hyvän työn malli on erinomainen osoitus määrätietoisesta ja kokonaisvaltaisesta koko henkilöstön voimin tehtävästä kehittämisestä. Korkea työelämän laatu näkyy mm. parempana suorituskykynä, vahvistaa Tauno Hepola, yritysvalmentaja ja toimitusjohtaja Mcompetence Oy:stä.

Henkilöstöllä on paljon odotuksia johtoa kohtaan. Niin poliittiselta kuin toimialajohdolta odotetaan enemmän kuuntelemista ja kuulluksi tulemista sekä arvostuksen kokemusta esimerkiksi palautteen saamisen kautta.

- Suorituskyvyn kannalta on tärkeää pienentää työyksiköiden välisiä eroja työelämän laadussa. Kaupungin johtoryhmän esimerkin voimalla tulee edistää asenteellista muutosta ihmisten johtamisessa. Se johtaa korkeampaan ja tasaisempaan esimiestoiminnan laatuun. Muutoshaasteet edellyttävät valveutunutta johtamista ja tiedolla johtamisen tason nostamista koko organisaatiossa.” analysoi Marko Kesti, henkilöstötuottavuuden tutkimusjohtaja Lapin yliopistosta.

Jämsäläinen hyvän työn malli linjaa suunnat työhyvinvoinnille ja työturvallisuudelle. Mallia on kehitetty yhdessä esimiesten kanssa. Myös henkilöstö on osallistunut tavoitteiden asettamiseen. Malli sisältää esimerkiksi tavoitteet hyvälle johtamiselle, esimiestyölle ja toimintakulttuurille.

- On tärkeää, että teemme yhdessä työtä asettamiemme tavoitteiden saavuttamisen eteen. Tavoitteet liittyvät hyvään esimiestyöhön, toimintakulttuuriin, kuntalaisten osallistamiseen. Hyvin tärkeää on se, miten henkilöstö osallistuu palveluiden ja työnsä kehittämiseen. Tekeillä on varsin iso kulttuurinen muutos, toteaa kehittämispäällikkö Hannele Rahkonen.

Työelämän laadullisia tekijöitä on kehitetty järjestelmällisesti pitkään. Esimiehiä koulutetaan tulosten käsittelyyn ja kehittämistoimenpiteiden käynnistämiseen työyhteisössä. Kaupungin johtoryhmä käy ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tuloksia läpi marraskuun lopussa.

- Henkilöstö tarvitsee vuorovaikutuksen paikkoja myös poliittisen johdon kanssa, jotta meillä voisi olla tunne työmme arvostuksesta. Henkilöstöllä on tunnetta pelkkänä kulueränä olemisesta. Pykälien ja eurojen lisäksi muutoksen synnyttäjiksi tarvitaan ihmisten kohtaamista, pohtii Rahkonen.

Vuodelle 2020 on suunnitteilla henkilöstöjohtamisen valmennus kaupungin esimiehille tasalaatuisempien johtamiskäytänteiden turvaamiseksi. Asiakkaan mukaan ottamista palveluiden kehittämiseen on jo kuluneen syksyn aikana kehitetty palvelumuotoilun koulutuksessa.

Lisätiedot:
Jämsän kaupungin kehittämispäällikkö Hannele Rahkonen, 0405712088
Mcompetencen yritysvalmentaja ja toimitusjohtaja Tauno Hepola, 050 322 5678
Lapin yliopiston henkilöstötuottavuuden tutkimusjohtaja Marko Kesti, 040 717 8006

Jaa artikkeli

Submit to FacebookSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn