Vammaispalvelut

Artikkelin hakemisto

Palvelujen hakeminen

Kirjallinen hakemus liitteineen toimitetaan vammaispalvelutoimistoon osoitteeseen:
Jämsän kaupunki
Vammaispalvelut
Kelhänkatu 3
42100 Jämsä.

Kuljetuspalvelun hakeminen
Hakemuslomakkeen liitteeksi lääkärin tai fysioterapeutin lausunto liikuntakyvystä; sosiaalihuoltolain mukaista liikkumisen tuen palvelua haettaessa mukaan tuloselvitys edellisten lisäksi.

Henkilökohtainen apu
Hakemuslomakkeen liitteeksi lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen lausunto toimintakyvystä.

Muut palvelut
Hakemuslomakkeen liitteeksi lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto ja mahdollinen kustannusarvio.

Lomakkeet sivuilla Lomakkeet.

Lisätiedot:
sosiaalityöntekijä Päivi Kuusela, puh. 040 524 7388


Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu

Henkilöllä on oikeus saada vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua, jos hänellä on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja hän ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Matkoja myönnetään tarpeen mukaan asioimiseen, virkistykseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä opiskeluun ja työssäkäyntiin.Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi käyttää Jämsän, Jyväskylän, Juupajoen, Keuruun, Kuhmoisten, Muuramen, Mänttä-Vilppulan, Oriveden ja Petäjäveden alueilla. Kuhmoisissa asuvien osalta matkat voivat ulottua Jämsään, Padasjoelle, Orivedelle ja Kangasalle. Kuljetuksen omavastuuosuus vastaa linja-autoliikenteen taksoja

Sosiaalihuoltolain 23 §:n mukainen liikkumisen tuen palvelu

Sosiaalihuoltolain 23§:n mukaista liikkumisen tuen palvelua voi hakea ikääntynyt henkilö, joka ei kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja joka tarvitsee palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi.
Haettaessa shl 23 §:n mukaista liikkumisen tuen palvelua mukaan tulee liittää todistukset hakijan/perheen nettotuloista ja saldotiedot tiliotteilla sekä viimeisimmät verotustiedot. (Tulorajat  yksinasuvalla 1200 €/kk, pariskunnalla 2400 €/kk, yhteenlasketut säästöt yksinasuvalla 10 000 € ja pariskunnalla 20 000 €). Oikeutta liikkumisen tuen palveluun arvioidaan, vaikka tulo- ja säästörajat ylittyisivät.

Erityisin perustein nuorille kehitysvammaisille henkilöille myönnettävät shl:n 23 §:n mukaiset liikkumisen tuen palvelut edellyttävät palvelusuunnitelmaa. Yhteyshenkilönä on vammaispalveluiden vammaispalveluohjaaja.

Mikäli sinulle on myönnetty vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu, taksia tilatessasi sinun tulee ilmoittaa: 

- oma nimi
- matkan tarkka lähtöosoite ja määränpää, myös paikkakunta
- matkatyyppi: asiointi-, työ- tai opiskelumatka
- haluttu lähtöaika, jos on ennakkotilaus
- invataksin tarve
- mitä apuvälineitä on mukana ja onko avun tarvetta tai erityistarpeita mm. porrasveto
- onko saattaja tai muita henkilöitä mukana
- onko asiakkaalla ehdoton perille saapumisaika esimerkiksi varattu aika tai junan lähtöaika
- tilauksen yhteydessä voit jo samalla tilata paluumatkan  

Puhelintilaus 029 3000 169 ympäri vuorokauden
Tekstiviestitilaus 050 4642 512 arkisin klo 7.00-17.00
Sähköpostitilaus Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. arkisin klo 7.00-17.00 

Ennakkotilaukset tehdään kyytiä edeltävänä päivänä klo 17.00 mennessä. 

Vpl- ja Shl- taksikorteilla ei voi matkustaa Kelan korvaamia sairausvakuutuslain alaisia matkoja kuten lääkäri-, sairaala-, kuntoutus- ja laboratoriokäyntejä. Nämä matkat tilataan Kelan matkojen välitysnumerosta.


Asunnon muutostyöt

Vammaispalvelulain mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle vamman kannalta välttämättömät asunnon muutostyöt. Korvattavia muutostöitä ovat mm. kynnysten poisto sekä WC- ja pesutilojen rakentamis- ja muutostyöt.

Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Vammaispalvelulain mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle vamman kannalta välttämättömien asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden kohtuulliset kustannukset. Korvattavia laitteita ja välineitä ovat mm. nostolaitteet ja hälytyslaitteet.


Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaisen avun tarkoitus auttaa vaikeavammaista henkilöä päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtainen apu voidaan järjestää niin, että vaikeavammainen henkilö palkkaa itselleen henkilökohtaisen avustajan tai saa kunnan järjestämää tai hankkimaa apua.

Henkilökohtaisen avun järjestämistavassa on aina otettava huomioon yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne. Henkilökohtaisella avulla halutaan lisätä vammaisen henkilön itsenäisyyttä. Siksi on suotavaa, että henkilökohtaisena avustajana ei toimi lähiomainen muutoin kuin perustelluissa poikkeustapauksissa.

Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen on järjestettävä henkilökohtaista apua 1.1.2011 lukien 30 tuntia kuukaudessa. Tuntimäärä voi olla pienempi, jos palveluselvityksessä ja -suunnitelmassa on todettu vähäisemmän avun riittävän henkilön tarpeisiin.

Kuka saa henkilökohtaista apua

Henkilökohtaista apua järjestetään henkilölle, joka pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden vuoksi päivittäisistä toiminnoista suoriutuakseen tarvitsee toisen henkilön apua välttämättä ja toistuvasti eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista.
Jos henkilön avun ja avustamisen tarve perustuu pääasiassa hoitoon, hoivaan tai valvontaan, apu järjestetään pääosin muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta.

Maksut

Kaikilla tavoilla järjestetty henkilökohtainen apu on saajalleen maksutonta. Kunta korvaa henkilökohtaisen avustajan palkkakustannukset. Avusta voidaan kuitenkin periä maksu, jos vaikeavammainen henkilö saa henkilökohtaiseen apuun esimerkiksi tapaturman tai liikennevahingon vuoksi vakuutuskorvausta.

Opas henkilökohtaisen avun työnantajalle ja työntekijälle


Palveluasuminen

Vammaispalvelulain mukaan kunta on velvollinen järjestämään vaikeavammaiselle henkilölle palveluasumisen, kun henkilö tarvitsee runsaasti apua selviytyäkseen jokapäiväisistä toiminnoista, mutta ei kuitenkaan tarvitse laitoshoitoa. Asunnon lisäksi asukas voi tarvita erilaisia yksilöllisiä palveluita asumisensa tueksi, kuten koti- ja ateriapalvelu.

Palveluasumista voidaan järjestää esimerkiksi palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa, mutta palveluasuminen voidaan järjestää myös omaan kotiin riittävien tukipalveluiden ja asunnon muutostöiden avulla.


Päivätoiminta

Vammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.


Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet

Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada korvausta sellaisten koneiden ja laitteiden hankintakustannuksiin, joita hän tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi liikkumisessa, viestinnässä tai henkilökohtaisessa jokapäiväisessä suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Korvaukset koneista ja laitteista ovat vammaispalvelulain mukaan harkinnanvaraisia. Esimerkiksi autoavustusta haettaessa tarkistetaan ensisijaisen lainsäädännön perusteet (autoveronpalautus).
Tuki on kohdennettu ensisijaisesti vaikeavammaisille henkilöille. Korvaus on yleensä puolet hankintahinnasta.


Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on vammaisen henkilön toimintakyvyn edistäminen sekä hänen ja hänen perheensä tukeminen. Sopeutumisvalmennus on vammaispalvelulain mukaan harkinnanvaraista.

Jaa artikkeli

Submit to FacebookSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn