Tilinpäätös 2020: Kriisien vuosi päättyi hyvään lopputulokseen
Tilinpäätösvuosi 2020 on ollut hyvin poikkeuksellinen, kun ympäri maailman levinnyt pandemia mullisti niin arkielämän kuin monen kohdalla työn tekemisen, opiskelun ja jopa elannon. Alkuvuoden epätietoisuudessa arviot pandemian iskusta talouteen olivat vakavia ja kuntataloudelle ennustettiin synkkää vuotta. Talousvuoden päätyttyä voitiin todeta, että pahimmat skenaariot eivät toteutuneet, tämä pääosin valtion myöntämien koronatukien ansiosta, mutta myös kuntien oman talouden sopeuttamistoimien ja koronatorjunnan vuoksi.
Jämsää kohtasi koronakriisin lisäksi myös toinen kriisi, kun elokuussa tuli tieto Kaipolan tehtaan lakkauttamisesta vuoden loppuun mennessä. Uutisen jälkeen aloitettiin ripeät toimet ja äkillisen rakennemuutoksen työryhmä yhteistyötahoineen käynnisti työn vahinkojen minimoimiseksi. Tehtaan lakkauttamisen taloudelliset vaikutukset liittyvät verotulojen vähenemiseen, ostovoiman heikentymiseen, mahdolliseen poismuuttoon, puhumattakaan monia koskettavasta henkilökohtaisesta menetyksestä ja tulevaisuuden näkymien epävarmuudesta.
Kaupunkikonsernin osalta tilikauden tulos vuodelta 2020 on liikelaitokset mukaan lukien ylijäämäinen 4,2 milj. euroa. Kaupungin kumulatiivinen alijäämä muuttuu ylijäämäksi tilinpäätöksen jälkeen, kumulatiivista ylijäämää on taseessa 3,6 milj. euroa. Toimintakatteen kasvu on vuodesta 2019 ollut noin 4,1 milj. euroa eli 3,4 %. Toimintatuotot ovat toteutuneet lähes lisätalousarvion mukaisesti ja toimintakulut alittuivat noin 1,2 milj. euroa lisätalousarvioon nähden. Vuosittain on tarkasteltu tulojen kertymisperiaatteita, etsitty kustannussäästöjä ja tehty rakenteellisia toimenpiteitä mm. eläköitymisiä hyödyntäen, mutta suurimmalta osalta tilinpäätöksen positiiviseen tulokseen vaikuttaa verotulojen kasvu ja valtionosuuksien kasvu koronakompensaationa.
Jämsän kaupungin kokonaisverotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna reilu 2,5 milj. euroa, joka on noin 3 %. Talousarvioon verrattuna verotulot ylittyivät kunnallisveron ja yhteisöverotulojen osalta, mutta kiinteistövero-osuudet jäivät arvioidusta verojärjestelmän muutoksen vuoksi. Huolimatta suotuisasta kokonaisverotuoton kasvusta kokonaisverotulot jäivät vuoden 2015 tilinpäätöksen tasoon. Lopulliset valtionosuudet olivat noin 51,1 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli peräti 8,5 milj. euroa. Valtionosuuksien nousu edelliseen vuoteen verrattuna johtuu kiky-sopimuksen vaikutusten osittaisesta loppumisesta ja koronaepidemian valtionosuus-kompensaatioista. Valtionosuuksien leikkaaminen vuodesta 2016 vuoteen 2019 aiheutti Jämsän kaupungille yli yhden veroprosentin korotustarpeen tai vastaavan palveluiden leikkaustarpeen. Vuoden 2020 tilinpäätöksessä tilanne on kuitenkin korjaantunut.
Henkilöstön osalta muutos on ollut jatkuvaa ja sisäisiä siirtoja on tehty sekä toimintayksikköjen kesken, että niiden sisällä, kun se on toiminnan ja osaamisen näkökulmasta ollut mahdollista. Lisäksi tehtäviä on järjestelty uudelleen mahdollisuuksien mukaan. Seuraavan viiden vuoden aikana kaupungin palveluksesta eläköityy noin 200 henkilöä, joten hiljaisen tiedon ja osaamisen siirto on tärkeä kehittämiskohde. Henkilöstömäärään vaikuttaa keskeisesti kunnan palvelujen laajuus ja taso, ja yhteistoiminta-alueen tehtäviin on myös varattava työpanosta. Henkilöstökustannukset ovat pysyneet vuodesta 2017 samassa suuruusluokassa.
Kaupungin rahoitusasema on tasaantunut ja pitkäaikaisten lainojen määrä laski 37,2 milj. euroon (2019 38,3 milj. euroa). Pitkäaikaista ottolainaa oli asukasta kohden 1.871 euroa, kun luku on valtakunnallisesti ollut viime vuosina reilu 3.000 euroa. Jämsän kaupungin tavoitteeksi suunnitelmakaudelle oli asetettu tasapainon alarajalla oleva talous, jolloin vuosikatteen ilman satunnaisia eriä olisi riitettävä vuosipoistoihin. Tilinpäätöksessä vuosikate oli 12,4 milj. euroa, joka ylitti tavoitteen reilusti. Vuosikatteen pitäminen nykyisellä tasolla tulee jatkossa olemaan haasteellista, koska verotulojen ennustetaan laskevan tulevina vuosina työpaikkojen vähenemisen ja yhteisöverotuoton alenemisen vuoksi. Jämsän kaupungin omavaraisuusaste oli tilinpäätösvuonna 60,11 %, kun edeltävänä vuonna se oli 59,41 %, joten tilanne on hienoisesti parantunut. Omavaraisuusaste mittaa kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä ja se on hyvällä tasolla ylittäessään 60 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin kunnan vieraan pääoman maksuun. Jämsässä suhteellinen velkaantuneisuus vuonna 2020 oli 32,84 %, edeltävänä vuonna se oli 34,54 %.
Investointien toteuma jäi alle lisätalousarvion, toteuma kaupungin osalta oli 75,8 %, kaupunki ja liikelaitokset yhteen lukien toteuma oli 92,1 %. Kirjastoratkaisua selviteltiin vuoden mittaan ja pääkirjaston rakennussuunnitteluun varattu määräraha poistettiin lisätalousarviossa. Alkuvuodesta 2021 kaupunginvaltuusto päätti pääkirjaston sijoittumisesta Jämsän keskustaan vuokratiloihin. Suurimpana investointikohteena mainittakoon Jämsän keskuspuhdistamon laajennus ja saneeraus, joka alkoi joulukuussa 2019 ja on edennyt aikataulussa. Laitoksen tulee olla tuotannollisessa käytössä 31.5.2021. Kaupungin käyttämätöntä ja vajaalla käyttöasteella olevaa kiinteistöomaisuutta on myyty, mutta suurien kiinteistöjen kysyntä on kuitenkin vähäistä ja myynti vaikeaa.
Hyvästä talousvuodesta huolimatta väestörakenteen muutokset edellyttävät tulevaisuudessa sopeutustoimia. Koronakriisikään ei ole ohi ja sen kokonaishinta kuntataloudelle näyttäytyy vasta viiveellä, joten työtä talouden tasapainossa pitämiseksi on jatkettava tiukasti edelleen. Pandemian vaikutukset yrityksille ja yksityisille henkilöille kertautuvat kuntiin jollain aikavälillä, puhumattakaan sen inhimillisistä vaikutuksista monien elämään. Kriisit ovat horjuttaneet omalla paikkakunnallakin arjen perustuksia monella tavalla, mutta samalla se on synnyttänyt kehittämisen pakkoa ja osoittanut, että pystymme yhdessä nopeisiin toimiin.
Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2020 tilinpäätöksen omalta osaltaan kokouksessaan 29. maaliskuuta.
Lisätietoja:
Talousjohtaja Ari Luostarinen p. 040 593 4655
