Kaupunginvaltuuston päätöksiä 13. marraskuuta 2023

Esityslista 13.11.2023

Kunnallinen tuloveroprosentti

Kaupunginvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen korottaa Jämsän kunnallisveroprosentin 9,40 prosenttiin. Nykyinen Jämsän veroprosentti on 8,36.

Jyrki Kokko esitti, että kunnallisvero nostetaan 9,4 prosenttiin.
Perusteluna esitettiin, että kaupungin taloudellinen tila edellyttää vaikuttavia toimia ja tuntuvan veronkorotuksen myötä saadaan pieni liikkumavara, jonka turvin voidaan edelleen suunnitella kestäviä ja kuntalaisia tasapuolisesti kohtelevia tasapainottamistoimia. Korotuksen vaikutus Jämsän talouteen olisi 4 miljoona euroa 2 miljoonan sijaan. Toisena perusteluna esitettiin, että selkeä, vain yhden maksun korotus parantaa talousratkaisujen ymmärrettävyyttä kuntalaisille. Lisäksi korotus jakautuisi kuntalaisten kesken tasa-arvoisesti. Osa korotuksesta kompensoituu myös valtion toimien kautta. Äänestys: 43 vastaesitys ei – 12 pohjaesitys jaa.

Valtuutetuista esitystä kannattivat: Kankainen Markku, Lemmetyinen Aki, Rajala Sanna, Valkeajärvi Joonas, Niittymaa Jyrki, Paakkanen Arja, Lähdesmäki Antti, Niivee Esa, Peltonen Tuula, Lahtinen Reima, Kataja Pekka, Rantanen Piritta, El Sayed Seija, Ketola Johanna, Haaparanta Jukka, Koskinen Marko, Salokorpi Timo, Laitinen Mikko, Kotiaho Jouni, Rinnekangas Heikki, Leppänen Kari, Myllymäki Ella, Rintala Sirpa, Salminen Helena, Ruokolahti Kari, Rahkonen Kyösti

Kiinteistöveroprosentit

Vuoden 2024 uusiksi kiinteistöveroprosenteiksi kaupunginvaltuusto päätti:

(Suluissa nykyinen veroprosentti)

–  vakituinen asuinrakennus 0,50 % (0,45%)
–  muu asuinrakennus 1,20 % (1,05%)

Yleinen kiinteistövero

– rakennukset 1,00% (1,00%)
–  maapohja 1,30 % (1,00%)

– Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 %  (0,00%)
– Voimalaitokset 2,50 % (2,50 %)
– Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % (3,00%)

Jyrki Kokko esitti, että muiden asuinrakennusten kiinteistövero korotetaan 1,3 prosenttiin. Perusteluna esitettiin, että vapaa-ajanasuntojen kiinteistövero kohdistuu ja osallistaa myös muut kuin Jämsän vakituiset asukkaat, jotka kuitenkin käyttävät kunnan palveluita. Korotuksen myötä kaupungin talouteen saataisiin noin 100 000 euron lisätulo verrattuna esityslistalla olleeseen ehdotukseen. Muuten esitys esittelijän mukaisesti. Äänestys: pohjaesitys jaa 22, vastaesitys ei  21

Esitystä kannattivat: Paakkanen Arja, Valkeajärvi Joonas, Lemmetyinen Aki, Niivee Esa, Rajala Sanna, Kankainen Markku, Rantanen Piritta, Lähdesmäki Antti, Laitinen Mikko

Aki Lemmetyinen esitti vakituisen asumisen kiinteistöveroa korottamista 0,6 prosenttiin.
Perusteluina esitettiin, että Jämsä on ollut naapurustossaan vakituisten asuntojen kevein verottaja. Esitetty korotus jättäisi Jämsän edelleen naapuruston keveimpään päähän. Korotus 0,6%:iin olisi samansuuruinen kuin naapurikunnista Mänttä-Vilppulassa, Kuhmoisissa, Orivedellä ja Petäjävedellä, eikä ole kohtuutonta, että Jämsässä maksetaan asumisen omistuksesta yhtä paljon kuin naapurikunnissa. Tuotto veronkorotuksesta 0,6 %:iin toisi vuosittain tuloa noin 450 000 euroa enemmän kuin hallituksen esitys. Äänestys 37 jaa, pohjaesitys – 6 vastaesitys ei.

Esitystä kannattivat Valkeajärvi Joonas, Kokko Jyrki, Lähdesmäki Antti

Aki Lemmetyinen esitti yleisen kiinteistöveroprosentin nostoa 1,1, prosenttiin.
Perusteluna esitettiin, että Jämsässä on ollut naapurustossa kaikista pienin yleinen kiinteistöveroprosentti 1 %, kun puolella naapurikunnista se on 1,1 % ja toisella puolella 1,2 % tai 1,3 %. Yleisen kiinteistöveron piirissä olevien rakennusten yhteenlaskettu verotusarvo Jämsässä on hieman yli 200 miljoonaa euroa, eli veronkorotus 1,1 %:iin toisi kaupungin kassaan noin 200 000 euroa enemmän kuin hallituksen esitys. Äänestys: pohjaesitys jaa 34, vastaesitys ei 9

Esitystä kannattivat: Valkeajärvi Joonas, Kokko Jyrki

Vastaus valtuustoaloitteeseen: Kaupungintalon suojelun purku

Kaupunginvaltuusto totesi valtuustoaloitteen takia annetun selvityksen riittäväksi. Aloite on loppuun käsitelty.

Valtuustoaloitteessa on ehdotettu, että kaupungintalolle haetaan suojelupäätöksen purkua. Suojelun purkupäätös helpottaisi päätöksentekoa, kun tehdään ratkaisuja rakennuksen jatkosta.

Annetussa vastauksessa on todettu muun muassa, että rakennuksen suojelun purkaminen on mahdollista vain, jos rakennuksen arvot on jostain syystä menetetty sen jälkeen, kun se on viimeksi arvotettu. Suojelumerkintää ei voida purkaa esim. taloudellisista syistä, vaan syiden pitää liittyä nimenomaan rakennuksen rakennushistoriallisiin arvoihin. Tarkoituksenmukaista olisi pyytää Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Keski-Suomen museon lausunnot tai vaihtoehtoisesti järjestää heidän kanssaan työpalaveri ennen kuin mahdollisesti viedään vireillä olevaa kaavamuutosta eteenpäin tai käynnistetään poikkeamismenettely

Lisätietoja:

Kaupunginvaltuuston pj. Matti Similä, p. 040 869 3443