Kaupungin johtaminen on vahvistunut

Jämsän kaupungin työelämän laatua mittaava indeksi on korkeaa tasoa. Indeksi oli maaliskuussa suoritetussa mittauksessa 71. Vuosi sitten indeksi oli sama. Valtakunnallisesti työpaikoilla indeksi on keskimäärin alhaisempi eli noin 60.

Jämsän kaupungissa johtaminen on vahvistunut vuosi sitten tehtyyn mittaukseen verrattuna. Johtaminen pitää sisällään myös poliittisen johdon. Työelämän laadun tuloksista ilmenee Jämsässä painottuvan asioiden johtaminen eli vielä on työtä valmentavan ja ihmisiä kannustavan johtamistavan opettelussa.

Johtamisen suhteen on tärkeää jatkaa kehittämistä, jotta se vahvistuu edelleen.

– Henkilöstö toivoo yhä enemmän vuorovaikutteisia kohtaamisia toimiala- ja tulosaluejohdon kanssa, vaikka niiden kerrotaankin lisääntyneen. Myös omassa työyhteisössä toivotaan selkeitä palaverikäytänteitä ja keskustelua kehittämisestä sekä muista työyhteisön käytänteistä, jos näitä rakenteita ei ole, täsmentää kehittämispäällikkö Hannele Rahkonen.

Toimintakulttuurin suhteen on Jämsässä ollut vuosia positiivinen suunta eli se on vahvistunut. Nyt toteutetussa kyselyssä kehitys on pysähtynyt. Toimintakulttuurissa on kuitenkin myönteisinä ilmiöinä esimerkiksi kokeilukulttuurin vahvistumista. Työtä tehdään asiakkaan eteen ja kuntalaisia halutaan enemmän mukaan kehittämään palveluita. Työturvallisuuden koetaan olevan hyvällä mallilla.

– Kaupungilla on joukko työyhteisöjä, joissa kaikkinainen yhteistyö, johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä mallilla, mutta ihan kaikissa yksiköissä kokemus ei ole sama. Eri ikäryhmien välillä ei ilmene suuria eroja kokemuksissa. Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden toimintaohjelma on päivityksessä ja sen uudistamiseen kutsumme mukaan niin henkilöstöä kuin esihenkilöitä. Näin henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden tavoitteisiin työhyvinvoinnin suhteen. Tässä yhteydessä mietitään esihenkilöiden koulutustarpeet, Rahkonen kertoo.

Koronavuosien vaikutukset näkyvät henkilöstössä yhä eli esimerkiksi kaikilla siirtyminen lähityöhön tai lähi- ja etätyön yhdistelmään ei ole mennyt ihan niin sujuvasti. Korona-aika on kuormittanut myös työssä ollutta osaa henkilöstöä. Muistaa tulee, että kaupungin henkilöstöstä iso osa oli lähitöissä koko korona-ajan. Myös hyvinvointialueen syntymisen aiheuttama suuri työmäärä näkyy. Nyt alueen muodostuttua luodaan uusia yhteyksiä hoitaa asioita yhdessä uusien toimijoiden kanssa.

Henkilöstö haluaa ja kokee saavansa ylläpitää osaamistaan hyvin. Monille jatkuva oppiminen ja halu kehittyä on osa työtä ja elinehto. Osaamisen kehittäminen nähdään laajana eli koko työyhteisöä koskevana. Osaamisen kehittämistä haastavat resurssipula: kiire, sijaisten saannin vaikeus sekä työmäärä. Vastaajista osa nostaa oman jaksamisensa kehittämisen esteeksi.

Kyselyn tulosten perusteella ilmenee, että kaupungin henkilöstössä on kuormittuneisuutta. Ylikuorman syinä ovat esimerkiksi suuri työmäärä, epäselvät käytänteet toimintavoissa tai yhteisen vuorovaikutuksen paikoissa.

Kaupungin henkilöstökyselyyn vastasi noin puolet henkilöstöstä. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2022. Kyselyä on toteutettu vuodesta 2016.

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Hannele Rahkonen, p. 040 5712088

Jaa sosiaalisessa mediassa

Lue myös