THL tekee laajan selvityksen nuorten masennuksesta

Tavoitteena on parantaa nuorten masennuksen hoidon saatavuutta, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta Suomessa. Tutkimuksen aineistoa kerätään myös Keski-Suomessa.

Tutkimusaineiston avulla voidaan ensimmäistä kertaa arvioida laajasti sitä, mitä tarjottu hoito pitää sisällään, onko siitä nuorelle hyötyä tai haittaa, ja mitä hoito tai hoitamattomuus maksaa. Tutkimuksen aikana seurataan ensimmäistä kertaa myös niitä nuoria, jotka eivät ole masentuneita. Näin pystytään arvioimaan masennusriskiä.

Nuorten masennuksen ehkäisyn ja hoidon tarve on lisääntynyt voimakkaasti vuosien ajan. Vastauksena tarpeeseen Suomessa on pyritty löytämään keinoja parantaa masennuksen hoitoa perustasolla.

– Puhutaan paljon siitä, etteivät nuoret saa riittävästi apua. Nyt saamme hyvän kuvan, mikä tilanne on todellisuudessa, esimerkiksi millainen viive on hoidon tarpeesta sen aloittamiseen, kertoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.

Tutkimuksen kyselyillä on tarkoitus tavoittaa jopa 9 000 yläkouluikäistä eri puolilta Suomea. Nuorten mahdollisia masennusoireita ja heidän hakemaansa ja saamaansa apua seurataan kyselyillä 6–12 kuukauden ajan. Kyselyitä tehdään keväällä 2024 yhteistyössä seitsemän kunnan kanssa Pohjois-Suomen, Itä-Suomen, Sisä-Suomen ja Länsi-Suomen alueella. Tietoja täydennetään kyselyillä nuorten huoltajille, nuoria auttaneille työntekijöille esimerkiksi opiskeluhuollossa sekä rekisteritiedoilla. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

Vuorovaikutusohjanta antaa mielenterveyden tukea koulun arjessa

Nuorten masennukseen annettavaa apua on pyritty viime vuosina parantamaan ottamalla käyttöön uusi masennuksen ehkäisyn ja hoidon menetelmä, vuorovaikutusohjanta (IPC-N). Kyseessä on 3–6 kerran terapeuttinen menetelmä, jossa käsitellään ihmissuhteita ja elämäntapahtumia keskustelun ja harjoitusten avulla.

Koulutuksen on Suomessa aloittanut tai suorittanut jo noin 2000 nuorten arkiympäristöissä työskentelevää ammattilaista, esimerkiksi koulukuraattoreja, -psykologeja ja -terveydenhoitajia. Tutkimuksessa selvitetään, mikä vuorovaikutusohjannasta saatava hyöty nuorelle on verrattuna tavanomaiseen hoitoon.

Tutkimuksen tiedonkeruu on käynnistynyt Keski-Suomessa maalis-huhtikuun vaihteessa. Mukana on yläkouluja Jyväskylästä, Jämsästä ja Laukaasta. Keski-Suomen hyvinvointialueella kouluterveydenhuollossa ja kuraattori- ja psykologipalveluissa on noin reilu 50 vuorovaikutusohjantaan koulutettua asiantuntijaa.

– Vuorovaikutusohjanta eli IPC-N -menetelmä sopii hyvin vuorovaikutus- ja tunnetaitojen ohjantaan nuorilla. Nuori voi itse vaikuttaa siihen, mihin tarpeeseen vuorovaikutusohjanta tulee. Menetelmä sopii hyvin erilasten tunteiden läpikäymiseen ja ihmissuhdetaitojen harjoittelemiseen, kertovat kouluterveydenhuollon palvelupäällikkö Mari Kolu ja kuraattori- ja psykologipalveluiden palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IMAGINE-hanketta, jossa ovat mukana THL ja Itla, Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot. Hanke toteuttaa osaltaan kansallista mielenterveysstrategiaa.

 

Webinaarisarja nuorten mielenterveydestä:

Nuoren masennus ja sen tunnistaminen

Mauri Marttunen nuorisopsykiatrian emeritusprofessori

ke 17.4.2024 klo 18:00

 

Ihmissuhteiden merkitys nuoren kehitykselle

Vera Gergov PsT, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

ma 20.5.2024 klo 18:00

 

Digi ja nuorten mielenterveys

Silja Kosola nuorisolääkäri, dosentti

ti 10.9.2024 klo 18:00

 

Tilaisuudet pidetään Teamsin välityksellä. Osallistumislinkki

Tallenteet tulevat nähtäville verkkosivuille: stnimagine.fi. Ohjelmassa on asiantuntijan alustus illan aiheeseen ja mahdollisuus keskustella ja kysyä aiheesta. Webinaarissa kerrotaan myös ajankohtaisia havaintoja IMAGINE-tutkimuksesta ja vastataan kysymyksiin.

 

Lisätiedot:
Tutkimuksesta hankkeen verkkosivuilla
Outi Linnaranta, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, puh. 029 524 7517 etunimi.sukunimi@thl.fi