Vaeltamista väreissä
Anne Ovaskan näyttely tuo Kivipankkiin valon ja kevään, maisemien monet muodot ja tulkinnat. Espoolaisella taiteilijalla on juuria Jämsässä, ja nyt hänen teoksiaan on ensimmäistä kertaa esillä täällä, lapsuudesta tutuilla seuduilla.
Galleria Kivipankki
Anne Ovaska
Kuuntelen tuulta
Avoinna 22.5.2024 saakka.
Ensimmäisenä huomaa valon, keväisen tunnelman, heleyden ja ilon. Sen jälkeen pysähtyy viivoihin ja kuvioihin, värien kulkuun. Anne Ovaskan näyttely Galleria Kivipankissa on nimeltään Kuuntelen tuulta, ja se itse asiassa on hyvin osuva nimi. Luonto ja liike ovat läsnä, vaikka nyt ei olekaan kyse perinteisestä, esittävästä taiteesta.
Espoolainen Anne päätti viime syksynä ottaa yhteyttä Kivipankkiin ja kysyä, josko hänen näyttelynsä, joka matkaa keväällä Rovaniemeltä kohti etelää, voisi pysähtyä Jämsään. Ja sehän sopi mainiosti.
– Tajusin että Kivipankkiin mahtuu enemmän teoksia kuin Rovaniemen näyttelyyn, joten innostuin vielä enemmän päästessäni laajentamaan kokonaisuutta. Kivipankki on upea rakennus ja tila, on hienoa nähdä omat teokset sen seinillä.
Vaikka Anne ei ollutkaan käynyt Kivipankissa ennen oman näyttelynsä ripustamista, paikka oli tuttu.
– Olen ollut kyllä tietoinen Galleria Kivipankista ja seurannut sen toimintaa ja tapahtumia. Jämsä on tuttua seutua, lapsena täällä tuli vietettyä aikaa, isoäitini on kotoisin Koskenpäältä, ja hänen sisarustensa luona oltiin täällä usein. Paljon hyviä muistoja.
Kivipankin näyttely on taiteilijan mukaan jonkinlainen välikatsaus. Vanhimmat maalaukset ovat vuodelta 2014, uusimmat valmistuivat hetki ennen näyttelyä. Anne kertoo, että luonto kaikkinensa inspiroi. Teoksissa on kyse maisemasta näkymänä, kokemuksena ja muistona, ja kuten Anne itse kuvailee, hänen työskentelynsä on visuaalista vaeltamista, kulkemista väristä toiseen.
– Uteliaisuus on se voima, joka saa minut maalaamaan, on kiinnostavaa nähdä mihin suuntaan teos alkaa mennä. En suunnittele tarkkaan etukäteen, toki joku ajatus väristä ja muodosta on, mutta pian mukaan alkaa tulla muutakin. Leikittely, luova vapaus on kiehtovaa. Siveltimen vedot itsessään eivät ole se juttu, vaan se miten sielu tulee esille.
Vuonna 1987 vapaasta taidekoulusta valmistunut Anne on siitä lähtien toiminut aktiivisesti taiteen parissa. Yksityis- ja yhteisnäyttelyitä on kertynyt valtava määrä, useat järjestötehtävät ovat tuttuja ja lisäksi hän on Taidemaalariliiton, Espoon Taiteilijakilta ry:n ja Valokuvataiteilijoiden liiton jäsen.
Valokuvataiteilijan ura oli alun perin tähtäimessä, mutta lopulta tie vei kuvataiteen pariin. Valokuvaus on kuitenkin kulkenut koko ajan matkassa mukana, ja usein valokuvat itsessään ovat maalauksellisia.
Kivipankissa on esillä viitisenkymmentä öljyvärimaalausta. Abstraktit maalaukset houkuttelevat tulkitsemaan, tarkastelemaan kauempaa ja lähempää. Teosnimet, kuten Vire, Yön sidos purkautuu, Linnuntie ja Hämärän äärellä tuovat oman ulottuvuutensa kokemukseen.
– Teosnimet syntyvät usein helposti. En kuitenkaan halua liikaa ohjata katsojaa, vaan nimenomaan tarjota vapauden nähdä ja tulkita aivan kuten itse haluaa.
Anne Ovaskan Kuuntelen tuulta Galleria Kivipankissa 22.5. saakka, avoinna ke-su kello 12–17.
Teksti ja kuvat: Johanna Suominen