Rosenholmit vaalivat Länkipohjan kulttuuriperintöä

– Kun eteen tuli mahdollisuus muuttaa Porin seudulta Längelmäelle ja ottaa tilanhoito vastuullemme, päätös syntyi nopeasti. Heini ja Heikki Rosenholm ovat Yrjölän talon tuore isäntäpari. Edesmenneen Aarno Vuolle-Apialan jälkeensä jättämät tilukset ovat nyt nuorenparin elämäntehtävä ja samalla harrastus.

Rosenholmit vaalivat Länkipohjan kulttuuriperintöä

Kissoja ei näy, vaikka Länkipohjan Vilkkilän kylällä ollaan.

– Kyllä me kuitenkin uskotaan, että sananparsi kissoja vilisevästä Vilkkilästä on peräisin juuri täältä, hymyilee Heini Rosenholm.

Heini ja Heikki Rosenholm ovat Yrjölän talon tuore isäntäpari. Tai pikemminkin talojen, sillä pelkkä pihapiiri on usean hehtaarin kokoinen. Sinne on kohonnut rakennuksia tasaiseen tahtiin vuosikymmenten ja vuosisatojen saatossa, joskin suurin osa vanhasta rakennuskannasta tuhoutui tulipalossa vuonna 1889. Vain riihen vanhin osa pelastui tuossa tuhoisassa onnettomuudessa.

Asuinrakennuksia on kolme. Vanhin niistä on valmistunut 1902. Toiseksi vanhin on 1930-luvulta. Tuorein asuinrakennus on valmistunut 1960-luvun lopulla. Siinä Rosenholmit itse tätä nykyä asuvat.
Lisäksi pihamaisemaan mahtuu talousrakennuksia, kuten entinen väentupa, riihi ja hevostalli.

– Tänne me muutimme vuonna 2018 hoitamaan vaarini perintötilaa ja vaalimaan kulttuuriperintöä, Heini Rosenholm esittelee ympäristöä.

Heikki ja Heini Rosenholm päättivät muuttaa Heinin suvun kotikonnuille Länkipohjaan. He viihtyvät vanhassa talonpoikaismiljöössä.

Päätös syntyi nopeasti

Edesmenneen Aarno Vuolle-Apialan jälkeensä jättämät tilukset ovat nyt nuorenparin elämäntehtävä ja samalla harrastus. Sekä Heini että Heikki ovat opiskelleet historiaa ja kulttuuria. Opintojen myötä he toisiinsa myös tutustuivat.

Heini oli asunut lapsuutensa Orivedellä. Heikkikin viihtyy maalla, vaikka kaupunkilaispoika alkujaan olikin.

– Kun eteen tuli mahdollisuus muuttaa Porin seudulta Längelmäelle ja ottaa tilanhoito vastuullemme, päätös syntyi nopeasti, he sanovat.
Pohdittavaa tietysti riitti. Muutto vaati monenlaisia järjestelyjä. Selvää kuitenkin oli, ettei iso maatila voisi olla pelkkä vapaa-ajan viettopaikka.

– Olimme vielä molemmat opiskelijoita, ja opinnot onnistuivat etänä. Tilanhoito sen sijaan ei olisi onnistunut etänä, joten päätös oli selvä.

Tilan metsänhoito ja rakennusten kunnossapito ovat Heinin päävastuulla. Heikki jatkaa tohtorinopintojaan – tavoitteena on työ yliopistomaailmassa. Väitöskirjan aiheena hänellä on tunne- ja kokemusmaailma vanhoissa suomalaisissa elokuvissa – ja mikäpä olisikaan luontevampi ympäristö työskentelylle?

Kun katselee Yrjölän talon pihapiiriä, voisi kuvitella olevansa suorastaan keskellä vanhaa suomifilmiä.

Vilkkilän koskella

Historiantutkijoille Yrjölässä riittää työmaata. Ensimmäiset tiedot tilan historiasta juontuvat vuoteen 1540, jolloin isäntänä toimi Lauri Laurinpoika Vilkki.

Rosenholmit ovat laittaneet alulle tilan esineistön inventoinnin. Apujoukkona heillä on ollut Turun yliopiston opiskelijoita.

– Esineistö on paljolti sellaista, mikä jäi jäljelle tulipalon jäljiltä.

Pihamaata koristaa kovasinhiomon tuotteista koottu pyramidi vuodelta 1922. Se valmistui alunperin Tampereen maatalousnäyttelyyn. Siinä käsikovasimia ja ylimpänä kivinen kynttilänjalka.

Asuminen Rosenholm 2

Heinin suuri innostuksen aihe on kovasinteollisuus, jota tilan aiemmat isännät olivat perustamassa ja johtamassa läheisen Myllyveden rannalla kolmen sukupolven ajan. Entisajan maatalouden aikakaudella ”Längelmäen harmaalle kullalle” oli kysyntää ulkomaita myöten. Viikatteet ja kirveet hiottiin teräviksi kovasimilla.

– Itse työstän parhaillaan tuota kovasinhiomon historiaa , Heini Rosenholm sanoo.

Heinin työ ei jää pölyttymään, vaan hän jakaa julkaisujaan ja aiheeseen liittyviä valokuvia Instagramissa. Julkaisun nimi on vilkkilan _koskella.

Vanhojen rakennusten nurkista löytyy monenlaisia aarrearkkuja. Yhdestä arkusta Heini Rosenholm löysi kovasinhiomon arkistot, joihin hän nyt perehtyy. Tuloksia voi jokainen lukea Instagramista osoitteella vilkkilan_koskella.

Asuminen Reinholm 3

Suunnitelmia laaditaan

Itse Yrjölän talossa tuntuisi olevan potentiaalia vaikka mihin. Tilalla ei ole ollut pitkään aikaan eläimiä – ei edes kissaa – mutta eläintenpidosta isäntäpariskunta ei ole ainakaan tällä hetkellä innostunut. Monta muuta ajatusta kyllä on.

– Majoitustoiminnan kehittäminen voisi olla yksi vaihtoehto. Tai kotimuseo. Tai jonkinlaista kulttuurituotantoa.

Heini Rosenholm kutsuu itseään itsepäiseksi persoonaksi, joka ei kaihda suuriakaan haasteita. Hätiköidä ei kuitenkaan kannata.

– Maltti on valttia. Suunnitelmat tarkentuvat ajan myötä.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset on pidetty sukupolvien ajan hyvässä kunnossa, mutta korjaushommia riittää jatkossa varmasti. Vaikka pariskunta on ollut tähän saakka enemmän teorian kuin käytännön ihmisiä, he uskovat oppivansa.

– Kaikkea ei vielä osata, mutta opetellaan, he nauravat.

 Lähikirjasto saa kiitosta

Länkipohjaa Rosenholmit pitävät kolmen vuoden asuinkokemuksen perusteella itselleen loistavana asuinpaikkana.

– Täältä löytyvät ne peruspalvelut, joita arjessa tarvitaan. On kauppa ja apteekki, jopa kuntosali.

Erityiskiitoksen saa itsepalvelukirjasto, mihin saa tilaamalla aineistoa mistä vain. Varsinkin väitöskirjaa tekevälle Heikki Rosenholmille kirjasto on tärkeä palvelu.

Historiaa ja kulttuuria arvostaville ihmisille Längelmäki-seura on kotoinen yhdistys. Heini on jo lupautunut yhdistyksen johtokunnan jäseneksi.

– Uskon, että Aarno-vaarini olisi kiitollinen siitä, että olemme asettuneet tänne jatkamaan hänen työtään.

Teksti ja kuvat: Päivi Ketolainen

Read also