Kurkistus Jämsänkosken historiaan ja luontoon

Hannu Laitonen ja Valokuvausliike Nevalainen:

Jämsänkoski – ennen ja nyt

Jämsänkosken vanha pappila,

avoinna 7.1.2024 saakka

 

Tarinoita, muistoja, kohtaamisia, puheensorinaa ja naurua, lämmintä tunnelmaa – tätä kaikkea on Jämsänkosken vanha pappila tulvillaan, kun ihmiset toisensa perään astuvat peremmälle. Tavataan tuttuja, pysähdytään juttelemaan ja ennen kaikkea katsotaan valokuvia. Eikä ainoastaan katsota, vaan tutkitaan, ja kurkataan samalla vuosikausia taaksepäin.

Jämsänkoski – ennen ja nyt -valokuvanäyttely on hurmannut kävijänsä. Pauli Nevalaisen (1926–2018) ja Hannu Laitosen ottamat kuvat ovat valloittaneet vanhan pappilarakennuksen, joka jo itsessään on osa paikkakunnan historiaa. Näyttely on saanut alkunsa pappilan isännän Jukka Järvisen ajatuksesta.

– Hannun kanssa olemme tunteneet lapsuudesta saakka, ja hänen luontokuviaan olen ihastellut sosiaalisessa mediassa jo kauan. Upeita kuvia, jotka ehdottomasti ansaitsevat päästä näytille. Ja kun kuulin, että Valokuvausliike Nevalainen on lopettamassa, ajattelin heti että heidän pitkänlinjan työtään olisi hienoa nostaa esiin. Joten nyt on oiva hetki yhdistää nämä kaksi asiaa, ja järjestää yhteisnäyttely, Jukka kertoo. Kahviosta vastaa Jämsänkosken Eläkkeensaajat.

Jämsänkoskelta kotoisin oleva Jukka tietää, että rakennus on olennainen osa Jämsänkoskea, sen historiaa, maisemaa ja perinteitä. Aikoinaan hänen vanhempansa on siellä vihitty, ja Jukka saanut myös kasteen samojen seinien sisällä. Nykyinen isäntä suhtautuu paikkaan ja koko seutuun kunnioituksella ja lämmöllä.

– On hienoa että ihmisiä on tullut tutustumaan pappilaan, ja jakamaan omia muistojaan rakennukseen liittyen. Tästä näyttelystä on muodostunut eräänlainen yhteinen olohuone, jossa kohdataan ihmisiä, aivan kuten toivoinkin.

Ja ihmisiä todellakin on ollut liikkeellä, sillä kahden ensimmäisen viikonlopun aikana kävijöitä on ollut noin kaksisataa. Kolmas viikonloppu ei vaikuta yhtään hiljaisemmalta, päinvastoin. Timo Nevalainen, jonka isän Paulin kuvista näyttely pääosin koostuu, ei ole suosiosta yllättynyt.

– Vanhat valokuvat kiinnostavat, niitä kysellään todella paljon. Isä kuvasi aktiivisesti yli 60 vuotta ja taltioi seudun tapahtumia ja ihmisiä, joten materiaalia on valtavasti. Noin puoli miljoonaa isän ottamaa kuvaa on meidän arkistossa, Timo kommentoi.

Voi vain kuvitella, millainen työ on ollut valikoida näyttelyyn tulevat kuvat. Timo sanoo, että kunnia tästä kuuluu hänen siskolleen Tuija Rantalalle, joka pääsääntöisesti vastasi urakasta. Kattaus on laaja; Paulin ottamia kuvia 1950–1980 -luvuilta on mukana noin 90.

Timo tietää esillä olevien kuvien taustat hyvin.

– Olen perehtynyt kotiseutumme historiaan, se kiinnostaa kovasti, kuten historia ylipäätään.

Vanhojen kuvien rinnalla nähdään Hannun luontokuvia. Noin neljäkymmentä kuvaa kertovat Jämsänkosken luonnosta; yksityiskohdista, eläimistä, kauneudesta ja huikeista maisemista.

– Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta, luonnossa liikkuessa mulla on oikeastaan aina kamera mukana. Noin kymmenen vuotta olen harrastanut valokuvausta, ja harrastuksena haluan tämän pitää myös jatkossa. Tämä on ensimmäinen kerta kun kuviani on näyttelyssä, ja onhan se ollut mukavaa kun ihmiset ovat tulleet antamaan positiivista palautetta.

Näyttelyn anti herättää keskustelua, joka kulkee kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Juuso Walden ja paperitehtaan eri vaiheet, Pavin keikat, torin tapahtumat, mopot ja autot soljuvat keskusteluissa, kuten myös monet persoonat erilaisine sattumuksineen. Muistoja jaetaan, ja kuvista bongaillaan tuttuja.

Tuttuja kuvista löysivät myös Kalle Seppänen puolisonsa Tiina Pulkkisen kanssa.

– Todella hieno idea, vanhat kuvat totta kai kiinnostavat, olemme olleet vuosikausia mukana Jämsänkosken kotiseututoiminnassa. Ja kun samalla pääsee näkemään Laitosen upeita luontokuvia, niin onhan tämä aivan mahtava kokonaisuus!

Tiina on töissä Jämsänkosken yhtenäiskoululla, ja hänen ehdotuksestaan myös koululaisryhmiä on käynyt näyttelyssä.

– Olimme täällä ukrainalaisten oppilaiden kanssa, ja kerroimme ja näytimme heille, millainen Jämsänkoski on ollut ennen. He innostuivat myös tästä talosta.

Kallen suvulla on pitkät perinteet paperiteollisuuden parissa, itse asiassa mies on jo neljättä sukupolvea saman yhtiön palveluksessa. Joten luonnollisesti myös kuvat tehdasalueelta kiinnostavat.

– Useita tuttuja, sukulaisia ja oma isäkin on jo kuvista löytynyt. Ja Tiinakin on mukana yhdessä ryhmäkuvassa. Kyllä täällä ainakin omalle ikäryhmälle, 50 plus, on vaikka mitä kiinnostavaa, paljon herää muistoja, Kalle kommentoi hymyillen. Näyttelyn kaikki kuvat ovat myynnissä, ja pariskunnan mukaan tarttuikin muutamia irtokuvia, jotka saa saman tien ostaa mukaansa. Seinillä olevien kuvien lisäksi nähtävillä on suuri määrä irtokuvia, joita voi tarkastella vapaasti. Niiden äärelle kerääntyikin moni suurennuslasin kanssa.

Suurennuslasin kanssa kuvia tutkaili myös Anna-Maija Silván.

– Tämä on aivan upea juttu, ja todella tarpeen. Ja onhan se hauskaa etsiä tuttuja kuvista, ja olen minä itsenikin täältä löytänyt. Ja tämä rakennus itsessään on tärkeä osa paikkakuntamme historiaa, joten hienoa että täällä on toimintaa ja tapahtumaa.

Olen täysin samaa mieltä Anna-Maijan kanssa. Näyttely on monipuolinen ja todella mielenkiintoinen kokonaisuus, ja lisäksi se on saanut ihmiset liikkeelle ja keskustelemaan, jakamaan ajatuksiaan ja muistojaan. Todellinen kulttuuriteko!

Näyttely on avoinna 7.1. asti pe klo 17–20 ja la-su klo 11–16 sekä 26.–29.12. klo 15–19.
Ei avoinna 22.–25.12. eikä 30.12.–1.1.
Avoinna pe 5.1. klo 17–20, la 6.1. klo 11–16  ja su 7.1. auki klo 11–16.

Vapaa pääsy. Seinillä olevien kuvien lisäksi näyttelyssä esillä olevista albumeista löytyy vielä satoja kuvia lisää. Kaikki kuvat ovat myynnissä.

Teksti ja kuvat: Johanna Suominen