Jämsä kokeilee jättipalsamin torjumista laiduntamalla kaupunkimetsäalueella

Laidunnuksen vaikutuksista jättipalsamin torjunnassa on useita esimerkkitapauksia Suomesta ja lopputulos on ollut monesti onnistunut. Lampaat syövät tehokkaasti jättipalsamin taimia ja estävät niitä kasvamasta isommiksi ja pääsemästä kukkimisvaiheeseen. Kun laidunnusta jatketaan useamman vuoden ajan, saadaan jättipalsamin siemenpankkia pienennettyä maaperässä.

– Alueen laidunnus kehittää puistometsästä puoliavointa elinympäristöä, joka mahdollistaa myös monimuotoisen perinnebiotoopeille tyypillisen lajiston kehittymisen alueelle. Perinnebiotoopit ovat nykyään uhanalaisia ja niiden lajisto harvinaistumassa, kertoo Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Paula Salonen. Salonen on tehnyt alueelle hoitosuunnitelman.

Jättipalsami leviää vain siemenistä, jotka ovat kasvin ainut talvehtiva osa. Siemenkota repeytyy kypsyttyään ja siemenet sinkoutuvat useiden metrien päähän. Yksi yksilö voi muodostaa tuhansia siemeniä. Siemenet säilyvät itämiskykyisinä vain 1-2 vuotta, suurin osa niistä itää heti seuraavana vuonna. – Isojen alojen kitkeminen käsin olisi työlästä ja jatkuvaa, Salonen toteaa.

Laidunnus toteutetaan sopimuslaidunnuksena Kovalan lammastilan kanssa. Kovalan tilan rygja-rotuiset lampaat saapuvat kesäkuun alussa laitumelle. Kun kasvillisuus on syöty, lampaat viedään välillä kotiin ja ne palaavat taas laitumelle myöhemmin kesällä lyhyeksi aikaa.

– Odotamme kovasti lampaiden saapumista laitumelle, kertoo kaupunginpuutarhuri Mia Järvinen. Lampaiden valvonta toteutetaan osin Jämsän kaupungin puistotoimen kausityöntekijöiden avulla.

Lisätietoja:
Kaupunginpuutarhuri Mia Järvinen, puh. 040 484 9323 mia.jarvinen@jamsa.fi
Suunnittelija Paula Salonen, Maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija, Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Keski-Suomi, puh. 043 824 9641 paula.salonen@maajakotitalousnaiset.fi
Lampuri Urpo Kovala, puh. 040 5281 116